Slider

Meikkikuvat ennen & nykyään

2020-10-23

Minusta on aivan ihanaa lukea bloggaajien koostepostauksia, joissa on vanhoja kuvia ja tarinoita kuvien takana. On hienoa nähdä miten bloggaaja on kehittynyt vuosien varrella. Minäkin olen joitain koosteita tehnyt aiemmin, mutta en kovin montaa. Nyt ajattelin tehdä teille tällaisen meikkikuvat ennen ja nyt. Näissä kehitystä näkyy toivon mukaan niin kuvaamisessa, kuin itse meikkaamisessa.


Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Olen kertonut ennenkin, että rakastan meikkaamista. Minusta on myös kiva meikata rohkeasti ja monesti minun arkimeikkini saattaa olla näyttävämpi, kuin joidenkin juhlameikki. Mutta tämähän on niitä asioita, että kukin tekee niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Näyttävien meikkien vastapainoksi, minä olen todella usein ihan ilman meikkiä.

Mutta nyt niihin kuviin. Anteeksi kuvien laatu. En tiennyt silloin valokuvaamisesta yhtä paljon, kuin nykyään ja välineetkin ovat olleet mitä ovat.

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Nämä kuvat ovat vuodelta 2011, eli ihan ensimmäisiä meikkikokeilujani. Fanitin silloin suunnattomasti Maanoksi itseään kutsuvaa tubettajaa, jonka videoista sain hurjasti insipiraatiota.

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Tämä meikki on myös keväältä 2011. Muistaakseni minulla oli tässä vaiheessa jo rohkeutta kokeilla omia taitojani ja tässä ei ollut käytettynä mitään tutoriaalia apuna.

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Syksy 2011 ja kun halusin tehdä sateenkaarimeikin.

Nämä “kuva-aarteet” on kaivettu esiin minun henkilökohtaisesta Facebookistani ja otettu vuosien 2011 – 2015 välillä, eli ennen blogia. (Perustin blogin elokuussa 2015.) Näitä kuvia ei siis ole ollut blogissa koskaan aikaisemmin, mikä on ehkä ihan hyvä. En ottaisi vastaavia enää nykypäivänä.

Enää en ottaisi kuvia salamavalon kanssa, enkä keltaisessa keinovalossa, enkä pimeässä vessassa. Mutta silloin aika on ollut toinen. Tuon aikaiseen selfikulttuuriin kuului näemmä ainakin omalla kohdallani myös naaman vääntely.
Rakastin meikkaamista ja minulle luonteva tapa dokumentoida sitä oli valokuvata. Mietin tuolloin myös youtuben tekemistä, mutta se jäi harkinnan tasolle jo silloin.

LUE MYÖS: Luonnonnlinen ja neutraali meikki ja maailman paras meikkipohja

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Harjoittelin naamiaisiin haavan maskeerausta huulipunilla, luomivärillä ja huulikiillolla. Valmiissa tuotoksessa taisi kimaltaa hieman huulikiillon glitterit.

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Halloween 2014 ja Zombit vs. Hunters-naamiaiset. Kuuluin metsästäjien leiriin, mutta asuni teema oli, hieman osumaa saanut metsästäjä. Tällä naamalla reissasin bussilla toiselle puolelle Helsinkiä. Onneksi oli halloween, niin en erottunut joukosta.

Kokeilin joitain kertoja naamiaisiin maskeeraustaitojani. Se oli hauskaa, mutta en ehkä lähtisi kisaamaan näillä tuotoksilla.

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Toukokuu 2012 ja en tiedä kumpi oli näyttävämpi, itse meikki vai nuo lävistyspallot.

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Helmikuussa 2015, vähän ennen, kuin tulin raskaaksi. Olimme lähdössä Apulannan ensimmäiselle areenakeikalle ja tämä oli keikkameikkini.


Loppuun muutama kuva edellisestä tekemästäni meikistä ja kyllä, jotain kehitystä on havaittavissa niin kuvissa, kuin meikissäkin. Nykyään minulla on kunnon siveltimet ja ymmärrän aavistuksen enemmän myös meikkien pigmenteistä. 

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Big mamas home by Jenni S. Meikkikuvat ennen ja nykyään

Kertokaa, mitä tykkäsitte tästä postauksesta. Olihan tämä vähän erilainen, kuin millaisia yleensä teen. Minusta oli hauskaa tutkia vanhoja valokuvia ja meikkikokeiluja. Melkein toivoisin, että olisin tallentanut näitä enemmänkin.





LUE MYÖS:


Ihonhoitotuotteita maski-akneen

2020-10-22

Esittelen seuraavaksi tuotteita, joita olen käyttänyt hoitaakseni niin kutsuttua maskiaknea. Kirjoitin jo jonkin aikaa sitten siitä, mitä maskien jatkuva käyttö on tehnyt omalle iholleni. Poskien ja leuan alueelle on ilmestynyt näppylöitä, jotka olen yhdistänyt maskien käyttöön. Ihoalueet ovat nimittäin rauhoittuneet loman ja karanteenin aikana, kun en ole joutunut käyttämään maskia aktiivisesti.

Minä en yleensä kärsi iho-ongelmista, joten joudun kerta heitolla aivan uuteen maailmaan. Jouduin miettimään, millä hoitaiisin ongelmani. Olen nyt etsinyt ja kerännyt sellaisia ihonhoitotuotteita, jotka todennäköisesti auttaisivat tässä ongelmassa. Esittelen ne nyt teille.

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

The Ordinary. - AHA 30% + BHA 2%

AHA on lyhenne sanoista Alpha Hydroxy Acid, joka on yleisnimi eri hapoille. Tässä tapauksessa sillä tarkoitetaan maitohappoa. BHA taas on lyhenne Beta Hydroxy Acid, jonka toinen nimi on salisyylihappo. Tämä aine on kuorinta. AHA hapot kuorivat ihon ulointa kerrosta. Ne myös kirkastavat ja tasoittavat pintaa. BHA kuorii ihon pintaa ja ehkäisee ihon tukkeutumista. Tätä käytetään kerran viikossa, maksimissaan kymmenen minuutin ajan. Happo tuntuu pistelyllä iholla. Se on aavistuksen epämukavaa, mutta siedettävää. Ja minua neuvottiin, että herkkäihoisena voisin pitää kuorintaa kasvoilla myös vain viisi minuuttia, jos kymmenen minuutti tuntuu liaalta. Olen nyt käyttänyt tätä kerran viikossa.

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

Weleda - Purifying Gel Cleanser

Tämä kasvojen puhdistusgeeli on suunniteltu nimenomaan akneiholle. Geeli sisältää antibakteerista paju-uutetta, joka vähentää finnien ja mustapäiden syntynmistä. Tämä on ollut todella hyvä puhdistusgeeli. Ainoa miinus tässä on, että pajun haju on todella voimakas. Ekoina keroina tuoksu teki vähän pahaa, mutta siihen on tottunut tähän mennessä. En suosittelisi täysin hajuherkille ihmisille. Minulla on yleensä ongelma teollisten tuoksujen kanssa, joten siedän ihan hyvin luonnollista pajun hajua.

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

Weleda – S.O.S Spot Treatment

Tämä pieni puteli on näppylänaamaisen paras ystävä. Tämä on täsmätuote finnien ja näppylöiden hoitoon. Eli tätä levitetään vain näppylöiden päälle. Tämä kihelmöi iholla, mutta ei ole epämiellyttävä. Tuoksu on myös aiempaa puhdistusgeeliä miellyttävämpi.Tässä on käytetty myös antibakteerista paju-uutetta.

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

The Ordinary. - Niacinamide 10% + Zinc 1%

Tämän seerumin tarkoitus on supistaa ihohuokosia. Tämä myös vähentää ihon epäpuhtauksia. Tätä minulle suositteli Katri, kun hän oli lukenut postaukseni iho-ongelmista. Tätä levitetään iholle taputtelemalla. Tämän kanssa kannattaa käyttää hyvää kosteusvoidetta. Koska se vähentää talin tuotantoa ja supistaa ihohuokosia, iho todennäköisesti tuntuu kuivalta ja kireältä. Hyvä kosteusvoide auttaa tässä.

Big mamas home by Jenni S. Ihonhoitotuotteita maski-akneen

Lumene – Tyyni

Lumene kertoo, että Tyyni on kehitetty nimenomaan epäpuhtauksiin taipuvaiselle rasvoittuvalle sekaiholle. Tässä tilanteessa myös minä, vaikka en ole tätä ihotyyppiä, olen kokenut saaneeni tästä apua. Se rauhoittaa ja tasapainottaa ihoa ja on siksi hyvä lisä tähän minun kasvojenhoitokombooni. Pidättäydyn edelleen aiemmin sanomassani; Voisin uida tässä öljy-coctailissa. Se tekee iholle ihmeitä.


Näillä tuotteilla olen hoitanut ihoani kohta kaksi kuukautta ja ihoni rauhoittui jo ennen karanteenia. Lämmin suositus jokaiselle näistä. Puhdistusgeelille tosin sillä tuoksuvarauksella.




Muutto haikeutta & iloakin

2020-10-21

*Havi's:n tuotteet saatu


"Näiden seinien sisällä on koettu vaikka mitä tärkeitä hetkiä. Tänne olen tuonut molemmat tyttäreni ensimmäistä kertaa, olemme kasvaneet perheeksi ja täällä olen lopulta myös eronnut."


Olen viime päivinä tuntenut melkoista haikeutta siitä, että muutamme pian. Tämä koti ei ole koskaan tuntunut niin viihtyisältä ja mukavalta, kuin juuri nyt. Toki se on tuntunut siltä jo pidemmän aikaa, kun olen saanut sisustuksesta oman näköisen, mutta luopuminen tuo tähän kaikkeen oman mausteensa. Tuntuu haikealta alkaa pian pakkaamaan kaikkea laatikoihin ja siirtämään niitä uuteen kotiin, joka on eri alueella ja josta tiedän toistaiseksi aika vähän.

Minä olen asunut tässä kodissa hieman reilut kymmenen vuotta. Se on monelle pieni ikuisuus. Niin se on minullekin. En vain ole sitä tyyppiä, joka muuttaa kovin usein. Kun kotiudun jonnekin, en lähde ihan helpolla. Olen muuttanut koko elämäni aikana viisi kertaa. Joku on muuttanut jo aikuisiällä huomattavasti useammin. Jo omasta perheestäni löytyy jäseniä, jotka ovat muutaaneet minua useammin.

LUE MYÖS: Me muutetaan

Big mamas home by Jenni S. Muutto haukeutta ja iloakin - uusi koti

Big mamas home by Jenni S. Muutto haukeutta ja iloakin - uusi koti

Näiden seinien sisällä on koettu vaikka mitä tärkeitä hetkiä. Tänne olen tuonut molemmat tyttäreni ensimmäistä kertaa, olemme kasvaneet perheeksi ja täällä olen lopulta myös eronnut. Tähän aikaan on mahtunut aivan valtavan paljon isoja ja pieniä hetkiä, alkaen siitä, kun istuimme tyhjän asunnon parvekkella ystäviemme kanssa saatuamme vasta avaimet asuntoon. Olen sisustanut tämän itse. Olen tehnyt töitä sen muutoksen eteen, mitä täällä on tapahtunut. Kun kahden yhteen muuttaneen nuoren ensikodista on tullut hiljalleen, huonekalu huonekalulta viihtyisä perhekoti ja sen jälkeen sinkkuäidin koti. Muuttaminen täältä saa mielen oikeasti haikeaksi. Olen yrittänyt nyt nauttia tästä kodista joka solullani, kun siihen on vielä mahdollisuus.

Big mamas home by Jenni S. Muutto haukeutta ja iloakin - uusi koti

Big mamas home by Jenni S. Muutto haukeutta ja iloakin - uusi koti

Samaan aikaan, en voisi olla enempää innoissani siitä, että pääsen muuttamaan tyttöjeni kanssa uuteen kotiin. Pääsen rakentamaan kokonaan uutta elämää paikkaan, josta tulee minun ja tyttöjen koti. Pääsen sisustamaan, eikä minun tällä kertaa tarvitse neuvotella kenenkään kanssa kodin valinnoista tai ratkaisuista. Saan tehdä kodista juuri oman näköisen. Mikä on ihanaa. Toki tiedostan sen, että kuten tässäkin kodissa, myös uudessa sisustus etenee hiljakseen, omalla panollaan, varallisuuden mukaan. Kaikki perustarpeet meillä kuitenkin jo on, eli mitään todella akuuttia hankintalistalla ei ole. Olisi tietysti ihanaa saada kaikki heti ja kerralla valmiiksi, mutta tässä tilanteessa se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Lisäksi saan pikku hiljaa sisustamisesta valtavaa nautintoa. En malttaisi odottaa kaiken alkamista. Puhelimeni on jo täynnä kaikenlaista inspiraatiota ja tallennuksia liittyen uuteen kotiin.

LUE MYÖS: Juuri nyt parasta kotona

Big mamas home by Jenni S. Muutto haukeutta ja iloakin - uusi koti

Big mamas home by Jenni S. Muutto haukeutta ja iloakin - uusi koti

Samaan aikaan tuntuu siltä, että tämä on nyt se viimeinen piste tuolle erolle. Ei toki ole, mutta siltä se tuntuu. Mutta kun yhteinen kotikin jää nyt taakse ja pääsen aloittamaan omasta kodista, erokin tuntuu entistä lopullisemmalta. Vaikka sitä se on ollut jo aikaisemmin.

Olo on iloisen haikea ja uskon, että tässä käydään läpi vielä monenlaisia tunteita, ennen kuin saan luovutettua asunnon avaimet eteenpäin.




LUE MYÖS:


Karanteenin kotiasuja

2020-10-20

En allekirjoita resuisia kotivaatteita. Kotivaatteissa täytyy olla mukava olla, mutta minulla ne ovat pääsääntöisesti siistit ja ehjät. Kyllä, minultakin löytyy pari kaihtunutta, maailman mukavinta t-paitaa, mutta niitä on tosiaan ehkä juuri se kaksi. Henkilökohtaisesti en halua tuntea oloani nuhjuiseksi tai resuiseksi edes kotona.

Osittain juuri sen vuoksi olen ihastunut KappAhlin loungewear mallisto Kay Dayhin, joka sisältää nimen omaan kauniita kotivaatteita. Minulla on useampi vaate tästä mallistosta.

LUE MYÖS: Tavallista arkea & syksyn käytetyin asu

Big mamas home by Jenni S. Karanteenin kotiasuja

Karanteenin aikana olen käyttänyt lähinnä kotivaatteita ja ajatteli nyt esitellä teille, millaisissa vaatteissa hengailen kotona.

Big mamas home by Jenni S. Karanteenin kotiasuja

Ensimmäiseen settiin kuuluu mustan pitsitopin lisäksi Kay Day-malliston neule ja neulehousut. Sekä tietysti Zalandolta tilaamani pörrötossut. Neulehousut ovat suhteellisen tuore hankinta ja aivan ihanat. Käytän kotona paljon napakoita urheilulegginssejä, mutta nämä housut ovat olleet hyvä lisäys niiden rinnalle. Tämä asu on aivan äärimmäisen mukava ja sopii nimenomaan sellaiseen rentoon kotona olemiseen.

Big mamas home by Jenni S. Karanteenin kotiasuja

Big mamas home by Jenni S. Karanteenin kotiasuja

Toppi H&M

Neulepusero KAPP AHL (Kay day) 

Neulehousut KAPP AHL (Kay day) 


Big mamas home by Jenni S. Karanteenin kotiasuja

LUE MYÖS: Maanantai

Toinen setti on perus farkut ja t-paita. Minä tunnen oloni mukavaksi myös farkuissa ja näin ollen myös ne toimivat minulla kotiasuna. Tämä on siitä helppo, että kauppaan tai muuten ulos lähtiessä ei tarvitse vaihtaa mitään. Sen kun pukee vähän enemmän päälle.

Big mamas home by Jenni S. Karanteenin kotiasuja

Big mamas home by Jenni S. Karanteenin kotiasuja

T-paita LINDEX

Farkut H&M


Näitä vaatteita yhdistän toisiinsa ja urheilulegginssien kanssa. Siinä onkin jo varsin kattava garderobi kotivaatteita. Parasta on, että esimerkiksi Kay Dayn neulepurseroita voi käyttää muutenkin, kuin vain kotona.




LUE MYÖS:


Eroista & sarjamonogamiasta

2020-10-19

"Sarjamonogamiassa mies ja nainen ovat eläneet hetken yhdessä, tehneet lapsen tai kaksi ja eronneet ja tehneet saman seuraavan kumppanin kanssa. Parisuhteet kestivät sen aikaa, että yhteinen lapsi saatiin kasvatettua rankimman vaiheen ylitse."


Nyt olisi luvassa vähän muutakin, kuin sitä karanteenia. Kuuntelin tänään Hei Baby-podcastin jakson #8 – Emilia Vuorisalmi & kaksi erilaista synnytystä. Loppujen lopuksi Vivian puhui Emilian kanssa hyvin vähän itse synnytyksestä, mutta sitäkin enemmän rakkaudesta ja siitä, miten rakkaushormonit vaikuttavat meitä. Sivuuttivatpa he myös eroa. Emilia Vuorisalmi on eronnut kahdesti ja Vivian elää myös tätä elämänvaihetta parhaillaan läpi. Minä olen kirjoittanut täällä blogissa siitä kunneskuolemameidäterottaa-kuplasta ja Emiliakin muistutti siitä, että avioliitto ja ydinperhe on ihmiskunnan historiassa melkoisen tuore malli. Meidän esi-isämme, silloin metsästäjä ja keräily-aikana elivät sarjamonogamiassa. Tästä löytyi mielenkiintoinen artikkeli Tiede-lehdeltä. Linkaan sen tähän myös teille.

LUE MYÖS: Normaali ero

Big mamas home by Jenni S. Eroista ja sarjamonogamiasta

Sarjamonogamiassa mies ja nainen ovat eläneet hetken yhdessä, tehneet lapsen tai kaksi ja eronneet ja tehneet saman seuraavan kumppanin kanssa. Parisuhteet kestivät sen aikaa, että yhteinen lapsi saatiin kasvatettua rankimman vaiheen ylitse. Tiede-lehden artikkelissa kerrottiin siitä, että evoluutio on istuttanut meissä hyvin syvään kolme tiettyä piirrettä, joiden tehtävä on ohjata parisuhdetta. Ensinnäkin himo ohjaa meitä harrastamaan seksiä mahdollisimman monien kumppaneiden kanssa. Tämän tarkoituksena on saada meidät hankkimaan perimältään mahdollisimman monipuolisia jälkeläisiä. Seuraavaksi ihastuminen ja romanttinen rakkaus, joka leimaa meidät siihen yhteen suosikkikumppaniin. Kiintymys puolestaan auttaa miestä ja naista kasvattamaan yhteisen lapsen yhdessä.

Toki ihmiset ja parisuhteet ovat kehittyneet paljon näistä asioista, mutta nämä peruspiirteet meiltä kaikilta löytyy ja niiden tarkoitus on ollut taata lajin selviytyminen.

Big mamas home by Jenni S. Eroista ja sarjamonogamiasta

Kuolemaan asti kestävä avioliitto on ennen kaikkea kirkon ihanne ja sellaisenaan siis varsin tuore. Minä en kannusta ketään kumpaankaan näistä. Edelleen, jokainen tekee itse niin, kuin itse parhaaksi näkee. Ja minä olen saanut itsekin todistaa upeita, vuosia kestäneitä avioliittoja. Ihminen pystyy varmasti sitoutumaan myös pitkään.

Henkilökohtaisesti haluaisin vaan edelleen puhdistaa sitä eron negatiivista leimaa. Suhteen päättyminen on surullinen asia, mutta ei kuitenkaan mikään häpeän aihe.

LUE MYÖS: Yksinäisyydestä eron jälkeen

Big mamas home by Jenni S. Eroista ja sarjamonogamiasta

Minä olen aina ollut sellaista parisuhdetyyppiä. Viihdyn ja olen onnellinen parisuhteessa. En koe kuitenkaan tarvitsevani parisuhdetta ollakseni onnellinen. Olen ollut tosi onnellinen myös itsekseni ja lasten kanssa. Minä kuitenkin viihdyn parisuhteessa ja omistaudun silloiselle kumppanilleni. Siinä mielessä olen kyllä oikein malliesimerkki näistä kolmesta evoluution sanelemasta piirteestä. Sinkkuna tapailen miehiä monipuolisesti, mutta seurustellessani omistaudun yhdelle kumppanille. Ja vaikka mietin eroa pitkään, pysyttelin parisuhteessa, kunnes haastavimmat ajat tyttöjen kanssa olivat ohi. Nyt minulla on uusi kumppani ja elän vahvasti ihastumisvaihetta.

Toki ihminen on muutakin, kuin perimänsä ja meidän laji on oikeasti muuttunut vuosisatojen aikana. Mutta näitä asioita on mielenkiintoista pohtia, sillä jotkut asiat ovat rakennettu myös meidän DNA:han.




LUE MYÖS:



Karanteeni & sosiaalinenmedia

2020-10-18

"Olen nyt saanut kahdenlaista palautetta siitä, että olen kirjoittanut meidän karanteenista. Osa on kuullut mielellään minun ajatuksiani ja fiiliksiäni. Osa on kehottanut suoraan olla kirjoittamatta."


Karanteeni alkaa olla loppusuoralla, mutta niin alkaa kyllä olla omat hermot ja jaksaminenkin. Lapsia on alkanut tympiä leffojen katselu (lähinnä se näkyy kärsivällisyydessä), minulla on raskausaikaan verrattaviassa olevia ruokahimoja (koska en pääse kauppaan silloin kun haluan), olen hyvää vauhtia tuhoamassa vieraskahvivarojani (omat kapselit loppui, nämä on sellaisia vähän vahvempipaahtoisia kapseleita, joita en juo yleensä itse) ja sisätiloissa olo ahdistaa todella. Karanteenissa on myös toinen yllättävä lieveilmiö, nimittäin erilaiset DIY-videot. Katselen niitä hullun kiilto silmissä, vaikka en ole sitten yhtään mikään DIY-pojekti-ihminen. Ennustan siis noin seitsemän ikuisuusprojektin alkua tässä lähitulevaisuudessa...

Seuraava piste on varmaan se, että huhuilen postiluukusta naapureita tuomaan minulle viinipulloa. Tytöt varautuvat täällä muuten pitkittyvään karanteeniin jemmaamalla karkkejaan, kuin oravat...

Big mamas home by Jenni S. Karanteeni ja sosiaalinenmedia

LUE MYÖS: Jos joudun laittamaan blogin tauolle

Sain yhtenä päivänä itsestäni sen verran irti, että kuvasin hieman juttuja blogiin ja meikkasin kevyesti. Kuvasin samana päivänä instastooreja ja sain ystävältä kehuja, kuinka kivalta näytän ja että hän ei kyllä jaksaisi karanteenissa vaivautua. Kerroin hänelle auliisti, ettei lookkini todellakaan ollut jokapäiväinen. Pientä metsittymistä on ollut havaittavissa. Mutta vain pientä, sillä selkeästi minulla on jonkinlainen tarve omaan siisteyteen, että en ole muuttunut täysin metrsänpeikoksi. En toki jaksa ylläpitää kihararutiinejani näin karanteenissa, mutta kyllä tukka on puhdas ja hoidettu. Käyn edelleen säännöllisesti suihkussa ja hoidan kasvojen ihoa. Vaikka en jaksa meikata, siinä ei ole sinänsä mitään uutta, sillä en jaksa tehdä sitä muutenkaan. Kotivaatteeni ovat myös pääsääntöisesti siistit ja minullehan ei ole myöskään ongelma hengata kotona löysissä farkuissa.

LUE MYÖS: Koronakaranteenissa

Big mamas home by Jenni S. Karanteeni ja sosiaalinenmedia



Olen nyt saanut kahdenlaista palautetta siitä, että olen kirjoittanut meidän karanteenista. Osa on kuullut mielellään minun ajatuksiani ja fiiliksiäni. Osa on kehottanut suoraan olla kirjoittamatta. Ensinnäkin, olen halunnut olla aina avoin. Minun olisi vaikeaa olla kirjoittamatta näin isosta asiasta. Jos en kirjoittaisi tästä, en todennäköisesti kirjoittaisi juuri mitään. Toki, tilanne olisi voinut olla toinen, jos olisimme sairastaneet koronan rajummin. Silloin minulla ei ehkä olisi ollut voimia tai edes halua kirjoittaa asiasta enempää. En tiedä, mutta luulen niin. Nyt, kun ollaan saatu olla oireettomia, niin kirjoittaminen on ollut tapa purkaa ajatuksia ja stressiä, jota karanteeni on aiheuttanut. Edelleen, suurimpia kriisejä tällä hetkellä on ollut se, kun ei olla päästy ulos ja se, että kahvipurkin pohja alkoi näkyä uhkaavasti.

Big mamas home by Jenni S. Karanteeni ja sosiaalinenmedia



Ymmärrän hyvin sen, että kaikki eivät haluaisi kertoa tällaisesta asiasta. Eikä minun mielestäni kaikkien pidäkään. Tämä kirjoittaminen on vain auttanut minua myös kestämään karanteenia paremmin. Ja loppujen lopuksi, pitää muistaa, vaikka kirjoitankin asiosita avoimesti, blogin ja sosiaalisenmedian päivitykset on lopulta pelkkiä pintaraapaisuja. Mietin jatkuvasti mitä jaan ja mitä en. Esimerkiksi olen vähentänyt huimasti lasten näkymistä sosiaalisessa mediassani sitten vauvavuosien ja se on lopulta ollut ihan tietoinen päätös. Eli vaikka jaan, se on loppujen lopuksi harkittua.


Mutta, ei tätä kauaa kestä. Pian pääsen kirjoittamaan taas muista aiheista, kuten meidän uudesta kodista.




LUE MYÖS:


Karanteenipäiväkirja

2020-10-16

Havi's:n tuotteet saatu.


"Perinteistä päivärytmiä on esimerkiksi todella vaikeaa pitää yllä, kun ulkoilu ei rytmitä päivää ja vie lapsilta energioita. Päiväunet ja iltaunet tuntuavat lottoamiselta."


9 päivää karanteenia takana, 5 vielä edessä.

Terveisiä siis täältä kotikaranteenissa. Viimeiseen viiteen päivään me ei olla päästy enää edes ulos, kun toinen lapsi sai testistä positiivisen tuloksen. Fiilistä on hieman hankalaa kuvata. Välillä mielialat vaihtelee täysin laidasta laitaan, yleisfiilis on silti hyvä. Lapset ovat luonnollisesti levottomia, kun eivät pääse ulos. Tässä seurassa sitä meinaa välillä taantua itsekin leikki-ikäisen tasolle ja ollaan huutoitketty yhdessä lasten kanssa.

Big mamas home by Jenni S. Karanteenipäiväkirja

Big mamas home by Jenni S. Karanteenipäiväkirja

LUE MYÖS: Koronakaranteenissa

Olen sitä ihmistyyppiä, joka pitää kaikenlaisia tunteita normaaleina ja antaa niille niiden tarvitsemaa tilaa. Eli silloin, kun naurattaa, niin nauretaan ja silloin kun itkettää, itketään. Välillä saatan, jopa ruokkia sitä surullisuutta katsomalla todella surullisen elokuvan ja antaa itkun tulla sieltä syvältä asti. Pidän normaalina, että tällaisessa tilanteessa, kun omaa elämää on rajoitettu näin rankasti, että mielialat vaihtelevat. Pääasia on, että se perus fiilis siellä pohjalla on kuitenkin hyvä. Tässä tilanteessa en kuitenkaan lähde ruokkimaan niitä negatiivisia tunteita. Olen tuntenut huolta, pelkoa, ahdistusta, jonka vuoksi olen vältellyt kuin ruttoa kaikkia koronauutisia, klikkiotsikoita. Olisin varmasti jo seonnut pelosta jo tänä aikana, jos olisin lukenut uutisia. Huomasin jo keväällä selkeän eron omassa hyvinvoinnissani luettuani uutisia. Rajasin jo silloin rajulla kädellä lukemiani uutisia, varjellakseni omaa henkistä hyvinvointiani.

Big mamas home by Jenni S. Karanteenipäiväkirja

Positiivista on ollut, että minulla on ollut tässä muutama yhteistyöprojekti tehtävänä. Opinnot nimittäin tyssäsivät syyslomaksi, kun en ollut älynnyt ilmoittautua uusille kursseille ennen lomaa. Kotona oloa on helpottanut, kun on ollut ihan omia projekteja viemään ajatuksia pois koronasta ja myös lapsista. Pienet ovat olleet tänä aikana todella tarvitsevia ja kiinni iholla, joten jo se, että olen saanut ajatuksia muualle on auttanut.

Toinen positiivinen juttu on se, miten paljon asioita saa hoidettua ihan kotoa käsin. Esimerkiksi meidän muuttoasiat eivät ole viivästyneet pätkääkään. Olen voinut hoitaa vuokrasopimuksen allekirjoituksen, nykyisen kodin irtisanomisen ja monet muut jutut ihan täältä kotoa käsin. Varsinkin tämä allekirjoitusasia on yllättänyt todella iloisesti.

Big mamas home by Jenni S. Karanteenipäiväkirja

Mutta ihan rehellisesti, kyllä tämä kotona neljän seinän sisällä oleminen tekee myös vähän veltoksi ja väsyneeksi. Perinteistä päivärytmiä on esimerkiksi todella vaikeaa pitää yllä, kun ulkoilu ei rytmitä päivää ja vie lapsilta energioita. Päiväunet ja iltaunet tuntuavat lottoamiselta. Koska aamupäivän ulkoilut eivät tule kuuloonkaan, päiväunet perinteiseen aikaan eivät myöskään onnistu. Välillä kumpikin jättää nokoset välistä ja on sitten jo Pikku Kakkosen aikaan superväsyneitä. Tai vaihtoehtoisesti kukkuvat samoilla silmillä vielä ilta yhdeksältä. Todella vaikeaa ennustaa aamulla, miten päivä tulee kulumaan.

Sen lisäksi, ajoittain on todella vaikeaa tarttua kiinni toimeen. Olen sen tyyppinen ihminen, että menen ja teen koko päivän alusta loppuun hullulla drivella. Varsinkin ulkoilu antaa minulle energiaa. Se, että päivässä ei ole rytmiä, tekee minusta velton siinä, missä lapsistani tulee ylienergisiä. Kunhan vapaudumme karanteenista, osaan arvostaa vapautta uudella tavalla.

Big mamas home by Jenni S. Karanteenipäiväkirja

LUE MYÖS: Käyttäytymiseni kaava

Muuten, olen järjettömän kiitollinen siitä, miten vähällä olemme tähän asti selvinneet. Kuten varmasti moni muu vastaavassa tilanteessa, pelkäsin pahinta mahdollista. Lehtijuttuja lukiessa on todella vaikeaa muistaa, että suurin osa sairastaa koronasta lievän version. Olen ennen kaikkea kiitollinen siitä, että lapset vaikuttavat olevan kunnossa. Mikään ei tunnut hidastavan heitä. Olen myös onnellinen siitä, että mikäli minä nyt sairastin koronan, sairastin sen niin lievänä, että olen pystynyt koko karanteenin pitämään huolta tytöistäni. Luettuani viimeaikoina niin paljon traumoista, tunnelukoista ja sopeutumiskäyttäytymismalleista, mietin vain millaisia traumoja minun vakava sairastumiseni voisi lapsille aiheuttaa. Tämä on todennäköisesti puhtaasti äitiyteen liittyvä piirre.

Big mamas home by Jenni S. Karanteenipäiväkirja

Big mamas home by Jenni S. Karanteenipäiväkirja

Nyt ajatukset ovat siirtyneet kohti karanteenin loppua ja aamukampa on kaivettu esiin. Melko kova pala on ollut olla erossa poikaystävästäni. Tuore suhde, ihastumisen tunteet voimakkaimmillaan ja tähän väliin melkein kolmen viikon ero. Voin kertoa, että varsinkin iltaisin on tullut kärvisteltyä ikävästä. Mutta kuten hän on minulle todennut, onneksi meillä on aikaa.

Seuraavaksi aion nauttia siitä vähäisestä omasta ajasta, jota tässä karanteenissa on tarjolla. Katson Bonesia (joka löytyy nykyään Viaplaysta. Jee!) ja syön suklaata, jonka työkaverini oli sujauttanut kassiin tuodessaan meille tavaroita kaupasta ja apteekista.




LUE MYÖS:


Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
|

Your copyright

Your own copyright