Slider

Kesän viimeinen veneretki

2020-09-07

Nyt täytyy sanoa, että tää syksy ei lähde yhtään. En saa siitä kiinni, eikä olo ole yhtään hygge. Yritin niin vahvasti elää loppukesää kuin viimeistä kesäpäivää, että tämä syksy tuli vähän turhan ryminällä. En ole yhtään valmistautunut pimeneviin iltoihin, sateeseen ja viilenevään ilmaan.

Ajattelin kirjoittaa teille muutaman sanasen meidän viimeisestä venereissusta. Uusille lukijoille tiedoksi, en ole mitenkään päin kokenut veneilijä. Olen niitä, joita katsotaan ehkä vähän nenän vartta pitkin noissa piireissä. Eli olen ollut heilani venekaverina tänä kesänä, ilman minkäänlaista kokemusta. Nautin vain, kun saan olla mukana, enkä yritä teeskennellä muuta.

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Hyödynnettiin minun viimeisin pitkä, lapsivapaa viikonloppu, jolloin vietettiin myös venetsialaisia. Lauantaille oli luvattu puolipilvistä ja illaksi sadetta. Sunnuntaille oli luvattu pelkkää sadetta. Ei siis mikään unelma sää tällaiselle lomaveneilijälle. Sen verran minussa kuitenkin on sitä kuuluisaa eräjormaa, etteivät sääolosuhteet minua haitanneet. Pakkasin vain astetta lämpimämmin mukaan.

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Lähdettiin matkaan vähän myöhemmin, kuin yleensä, koska olin ollut päivän kuvaamassa Katrin kanssa. Reissu alkoi pizzerian kautta, josta päätettiin hakea pizzat veneeseen mukaan, koska minä olin unohtanut syödä ja olin nälkäkuoleman partaalla. Minua nauratti ajatus meidän hieman erilaisesta retkieväästä. Mutta voin kertoa, että pizza maistui älyttömän hyvältä merellä syötynä.

Suunnattiin jo minullekin tuttua reittiä tuttuun saareen. Tämä reissu oli enimmäkseen lukemista veneessä, koska ilma oli viileämpi ja pilvisempi, kuin aiemmilla kerroilla. En suostunut enää uimaan merressä. Sen sijaan sain opetella virvelöintiä ja voin kertoa, että toinen heitto meni jo suht pitkälle. Ensimmäinen oli kyllä, kuin kananlento. Illalla me (siis hän) tehtiin tuli grilliin ja istuttiin pimenevässä yössä. Satuttiin näkemään myös vastarannalla pieni ilotulitus.

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Seuraavana päivänä me ajettiin kotiin pienen mutkan kautta. Ja paino sanalla me, sillä myös minä pääsin ruoriin. Jännitys ilmeisesti paistoi naamaltani kilometrin päähän. Enkä edes ajanut karille, vaikka eteneminen olikin huomattavasti mutkittelevampaa minun ollessani ohjissa. Keskustan edustalla minä keskityin lähinnä nauttimaan maisemista.

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Nämä saarireissut ovat olleet ehdottomasti yksi parhaimpia juttuja tässä kesässä. Veneily on kivaa puuhaa ja kiva päästä tekemään sitä tuollaisen veneilyveteraanin kanssa. Kaikki venereissustoorit on muuten tallennettu Instagramin kohokohtiin. Sieltä löytyy, jos haluat päästä mukaan tunnelmaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit.

xx
Jenni S.

Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
|

Your copyright

Your own copyright