Slider

Ajatuksia retkeilystä

2020-08-03

Kotona taas. Täysissä hengen ja ruumiin voimissa. En pudonnut mereen, en veneestä, enkä kalliolta, niin kuin Erika uumoili. Pudottauduin kyllä vapaaehtoisesti laiturilta uimaan monta kertaa, mutta sitä ei lasketa.

Retki oli kyllä aivan ihan päätös tälle lomalle ja tuli tarpeeseen. Pari päivää aikuisten aikaa saarella teki todella hyvää. Vaikka saatoin rannalta nähdä koko ajan tuon meidän lähellä olevan maamerkin, henkinen välimatka oli valtava. Nyt jaksankin aloittaa työputken täysin uusilla voimavaroilla.


Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä


Mutta kuten sanoin, meidän retki oli äärimmäisen onnistunut. Luin pitkät pätkät kirjaa laiturilla ja veneen perässä, lukuhaaste siis etenee. Söimme itse kerättyjä sieniä ja itse ongittua kalaa. Ne kalat olivat hänen onkimiaan, eivät minun. Kierrettiin saari pariin kertaan ja opin paljon uutta matkakumppanistani. Minä uin. Uin, itse asiassa enemmän kuin vuosiin. Hellu epäili jo ettei minua saa merestä pois ollenkaan. Illalla kokattiin juustoburgereita saaren grillissä.


Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä


Syömisen jälkeen hän yritti opettaa minua onkimaan. Onkiminen itsessään sujui ihan hyvin, kala ei vain syönyt. Mikä oli minun onneni. Suurimman osan ajasta nimittäin rukoilin ettei kala tarttuisi syöttiin ettei minun vain tarvitse ottaa sitä pois koukusta. Jo madon laittaminen oli minulle pienimuotoinen haaste. Syy siihen, miksi en ole aiemmin onkinut, on ollut se, että minusta ei ole ollut irrottamaan kalaa koukusta tai tappamaan sitä. Reissukumppanini oli kuitenkin melko varma, että minusta saadaan vielä jonkin näköinen kalastaja. Itse en sen varaan kaataisi.

Kalastamisen ohella keskityin lähinnä taivaaseen ja auringonlaskuun, mikä oli aivan upea. Se ei ollut sellainen värien ilotulitus, mitä joskus näkee. Pilvet tekivät siitä kuitenkin harvinaisen upean. Ja itse näytin varmaan harvinaisen sählältä hosuessani sekä kameran, että ongen kanssa.


Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä


Minä ihan totta pidän myös tällaisesta puuhasta. Ei minua haittaa ettei ihan joka päivä pääse suihkuun ja että ruuanlaitto olosuhteet ovat alkeelliset. Teinivuosina osallistuin muutamiin vaelluskisoihin ja kävin isommalla porukalla Lapsilla kahden viikon vaelluksella. Ja nautin aina joka hetkestä. Kummoinen eränkävijä en ole, mutta olen aina kiinnostunut oppimaan uutta. Ihan kiva, kun minulla on nyt joku, joka malttaa vähän opettaakin minua. Olen alkanut vakavasti miettiä, jos lähtisi yön yli jonnekin teltan kanssa. Voisin aloittaa pienemmillä retkillä ja ehkä joku päivä malttaisin lähteä taas Lappiin, joka on ollut yksi elämäni hienoimpia kokemuksia.


Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä


Olen tosi kiitollinen siitä, että minut on katsottu edes kehityskelpoiseksi retkikumppaniksi ja on ollut ilo päästä mukaan näille saariretkille. Toivon todella, että näitä tulee vielä lisää.

Muuten, jos mun veneretket kiinnostaa, niin Instagramista (@bmhjenni) löytyy kohokohdista Venehommat-pallero. Lisään sinne kaikki veneilyjutut.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit.

xx
Jenni S.

Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
|

Your copyright

Your own copyright