Slider

No sitä omaa aikaa

2020-06-01

Tänään oli taas päivä, kun vein lapset päiväkotiin, toivotin heille kivaa päivää, sekä kivaa aikaa isin kanssa. Lopuksi sanoin, että nähdään taas sitten parin päivän päästä. Tytöt halaavat minua tai vähintäänkin vilkuttavat minulle, jos leikkeihin on liian kiire ja huutavat; “Nähdään äiti.” Tästä uudesta tavasta on tullut jo ihan normi. Enää hyvästelyt eivät tunnu erityisen vaikeilta. Nähdäänhän me pian ja tällaiselle vähän introvertille äidille, pieni lepotauko lapsiarjesta on ihan tervetullut. Kuten korona-arjesta, myös tästä vuoroasumisesta on tullut uusi normaali.


Big mamas home by Jenni S. No sitä omaa aikaa vuoroasuminen


Alussa kriiseilin sitä, miten selviän omasta ikävästäni ilman lapsia, joiden kanssa olen aiemmin viettänyt lähes kaiken valveilla olo aikani. Kun ikävästä tuli siedettävää, aloin miettiä mitä ihmettä minä teen tällä kaikella ajalla, joka minulle on yhtäkkiä vapautunut. Nopeasti huomasin, että kyllä minä tekemistä keksin. Ja nyt minä ihan oikeasti osaan myös nauttia tästä ajasta. En tiedä kehtaanko myöntää, millaista yhden hengen karaokea täällä vedetään parhaimmillaan, kun kukaan ei ole kuulemassa. Heh heh.


Big mamas home by Jenni S. No sitä omaa aikaa vuoroasuminen


Kuten olen aiemmin kertonut, tämä on ensimmäinen kertani, näin aikuisiällä, kun olen oikeasti yksin. En ole koskaan edes asunut yksin. Minulla on ollut joko perheeni tai kämppisporukkani tai sitten avopuoliso tai lapseni. Nyt noin 50% ajasta asun ihan yksinään. Olen siis todellakin uuden äärellä tässä.


Big mamas home by Jenni S. No sitä omaa aikaa vuoroasuminen


Onni onnettomuudessa, olen aina ollut sellaista itsekseni viihtyvää tyyppiä ja tämä yksin asuminen tuntuu enemmän kuin luonnolliselta. Juuri nyt se tuntuu todella hyvältä. Huomaan olevani aiempaa levollisempi yksinäni. Ja vaikka aiemmin olenkin pelännyt melkein kaikkea liikkuvaa yksin ollessani, nyt niin ei ole kuitenkaan ollut. Mikä on sinänsä huvittavaa.


Big mamas home by Jenni S. No sitä omaa aikaa vuoroasuminen


Nyt olen hiljalleen löytänyt itselleni sopivat rutiinit tähän yksin asumiseen. Yleensä ensimmäisenä päivänä siivoan koko asunnon. Myönnän nauttivani todella paljon siitä, että aina hetken aikaa, kaikki tavarat pysyvät paikoillaan, eikä lelukaappi ole räjähtänyt pitkin lattioita. Siksi siivoaminen on tärkeä osa rutiiniani. Yksin ollessani haen itselleni jotain hyvää ruokaa, kuten sushia. Tällainen itsensä hemmottelu tekee ihan valtavan hyvää kiireisessä ja vähän sekavassa vuoroarjessa.


Big mamas home by Jenni S. No sitä omaa aikaa vuoroasuminen


Olisi muuten hauskaa kuulla, onko siellä ruutujen takana muita, vuorovanhempia. Onko teillä jonkinlaisia rutiineja sille ajalle, kun lapsenne ovat poissa? Koska blogiin ei voi tällä hetkellä kommentoida, niin laittakaa kommenttejanne vaikka Instagramin kautta @bmhjenni yksityisviestillä tai sitten blogin Facebookiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit.

xx
Jenni S.

Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
|

Your copyright

Your own copyright