Sisustaminen lapsiperheessä

lokakuuta 04, 2018

koti, sisustus, lapset, lapsiperhe,

Olen elänyt lapsuuteni kodissa, jossa käytännöllisyys ajoi kaiken edelle. Sekä isäni, että äitini olivat sellaisia käytännönihmisiä. En koe, että meillä on missään kodissa varsinaisesti sisustettu. Paljon on menty meidän lasten ehdoilla. Kun vanhempani erosivat, äiti laittoi kotia jonkin verran. Muistan, että ainakin verhot olivat aina tip top ja sesonkiin sopivat. Meillä oli joulunaikaan keittiön ikkunassa punaiset verhot, joita koristi tonttulakkipäiset lehmät. Ne lehmät ovat osasyy sille, miksi uskon oman sisustusgeenini periytyneen suurimmaksi osaksi tädiltäni. 

Osa tästä vanhempieni kaikesta käytännöllisyydestä on siirtynyt myös minulle. Vaikka nykypäivänä menenkin paljon estetiikka edellä, se syvään juurtunut käytännöllisyys puskee silti läpi. 




Miksi aloitan postaukseni sepustuksella vanhemmistani ja tonttulakkipäisistä lehmistä. Koska törmäsin Coterie-blogissa pohdintaan siitä millaista on sisustaminen lapsiperheessä. Minusta olisi hyvin voinut tulla sellainen samanlainen käytännönihminen, joka sisustaa kotiaankin käytäntö ja lapset edellä. Kuitenkin oma sisustusnäkemykseni on hyvin erilainen. Meillä mennään pääsääntöisesti estetiikka edellä. 


Minun mielestäni lapset eivät ole este menemiselle tai sisustamiselle. Lapset ovat syntyneet meille ja meidän perheeseen. He ovat tulleet osaksi meitä, joten miksi meidän pitäisi muuttua täysin sen vuoksi. Toki lapsi muuttaa paljon, mutta kaiken ei tarvitse muuttua. Näin ollen, lapsen kanssa pystyy myös hyvin sisustamaan. Nykypäivänä on mahdollista löytää myös omaan sisustukseensa sopivia lastentarvikkeita. 

Kommelluksilta ei olla tietenkään vältytty kahden lapsen kanssa. Välillä saa äidin tuikkukupit kyytiä ja kunnolla. 

Siksi päätinkin vastata Coterien Riikan esittämiin kysymyksiin. 



Mikä on suurin damage, jonka jälkikasvu on saanut teillä aikaiseksi? 

Tämä ei ole ehkä rahallisesti suurin damage, mutta tässä olisi voinut käydä todella pahasti. Little E oli noin vuoden ikäinen, kun hän repäisi sivupöydältä alas valaisimen, jossa oli lasikupu. Lasikupu hajosi isoiksi, veitsimäisiksi sirpaleiksi ja minä ehdin nähdä silmissäni kaikki mahdolliset kauhukuvat siitä, mitä olisi voinut tapahtua. Kun taapero oli kunnossa, hajonnut, kahdenkympin lamppu ei juurikaan haitannut. 

Sen suurempia sisustuksellisia vahinkoja ei meillä ole tapahtunut. Toki kaikki päättömät buddhat harmittavat, mutta selviän niistä. Kuka tietää, mistä voisin löytää kauniita buddhia menetettyjen tilalle? 


Miten suhtaudut pikkuväen tekemiin tuhoihin? Meneekö maltti vai pysytkö viileänä, kuin viilipytty? 

Pääsääntöisesti osaan suhtautua vahinkoihin aika rauhallisesti. Jo Little E:n ollessa pienempi yritin sisustaa niin, että tyttö ylettyi vain sellaisiin elementteihin, joita pieni paiskominen ei haitannut. Yritän siinä samalla opettaa ettei ihan kaikkea saa ottaa ja kaikki esineet eivät ole leluja, vaikka niillä leikkii. Olen jatkanut samaa linjaa nyt beben kanssa. 

Yleensä rähisen enemmän avomiehelleni, jos jotain sattuu. Kuten esimerkiksi näiden buddhapatsaiden kanssa. Lapsille tulee oikeastaan kerrottua vain; ”Äidille tuli nyt paha mieli, kun tämä meni rikki.” 



Miten paljon lapset vaikuttavat teillä sisustamiseen? 

Hyvin vähän. Sen verran, että jätän lasten käden ulottuville vain sellaisia tuotteita, jotka kestävät paiskomista. Mutta jo meidän yksitoistakuukautista yritetään ohjata kunnioittamaan sisustamista. Lapset saavat leikkiä tosi vapaasti ja hakea esimerkiksi kattiloitakin leikkiin mukaan tai sohvan sisustustyynyt, mutta ihan kaikkia sisustuselementtejä ei ole tarkoitettu leikkiin. 

Monessa sisustushankinnassa painaa myös helppohoitoisuus, osittain lasten tahmatassujen vuoksi. 


Mitä sisustusunelmia teillä on jätetty lasten takia toteuttamatta? 

Ei mitään. Tällä hetkellä meidän sisustuksen sanelee budjetti, ei lapset. Mutta en pidä minkään sisustushaaveen esteenä lasta. Varsinkin kun omat haaveet ovat sen verran simppeleitä. Kun lapset kasvavat, hekin oppivat kunnioittamaan äidin sisustuksia sen verran ettei minun tarvitse pelätä jokaisen maljakon puolesta. Koristetyynyt he saavat jatkossakin leikkeihinsä. 



You Might Also Like

0 Comments

Like us on Facebook