Puhetta seksistä

kesäkuuta 08, 2018

Seksi ja seksuaalisuus on asioita, joista pitäisi pystyä puhumaan avoimesti. Ei revitellen ja yksityiskohtiin upoten, mutta avoimesti ja hyvällä hengellä. Minä, jos kuka olen oppinut, että varsinkin parisuhteessa siitä seksistä kannattaa puhua.

Tämä on aihe, joka saa posket punoittamaan, vaikka vain kirjoitankin, eikä kukaan voi nähdä kasvojani. Kuuntelin tässä Artun ja Viennan No Filter-podcastin jakson, jossa puhuttiin seksistä ja seksuaalisuudesta. Siitä inspiroituneena päätin kantaa oman korteni kekoon, josko vaikka tämä seksistä puhuminen olisi tulevaisuudessa helpompaa. Jos ei meille, niin ainakin seuraavalle sukupolvelle.

seksi, parisuhde, avoimuus,

Minä toivon, että avoin puhe seksistä veisi esimerkiksi kiusaajilta ainakin yhden valttikortin. Minä olen ollut yläasteella muun muassa maailman viimeinen neitsyt ja sen jälkeen lesbohuora. Vaikka veikkaan, että tuskin olen ollut meidän yläasteen ainoa neitsyt ja tähän jälkimmäiseen en ota edes kantaa. On vain todella järkyttävää, että niinkin henkilökohtainen asia kuin oma seksuaalisuus voi olla jollekin syy kiusaamiseen. Varsinkin siinä iässä, kun kaikki on muutenkin uutta ja ehkä jopa vähän pelottavaa.


Ajattelin oikeastaan tähän asti, että minulle on todella helppoa puhua seksistä. Kuinka ollakaan Artun ja Viennan jutut saivat minunkin poskeni punoittamaan, vaikka olen lukenut kirjoista rohkeampia juttuja. Ei se seksistä puhuminen ole aina helppoa. Ajankohdan, paikan ja juttukavereiden pitää olla juuri oikeita, että siitä voi puhua. Olen puinut tiettyjen tyttökavereiden kanssa seksistä todella avoimesti. En ehkä yhtä avoimesti kuin Samantha Sex and the Cityssä, mutta kuitenkin. Se on helpottanut vaikeina aikoina, eikä näiden ystävien kanssa ole tarvinnut suotta punastella. Sen sijaan terapeutille avautuminen ei ollutkaan yhtään niin helppoa. Silloin minäkin punastelin.


Parisuhteessa, jos missä on tärkeää puhua seksistä. Sehän voi olla, että te olette täysin eri aaltopituudella tämän asian suhteen. Tyytymättömyys ja puhumattomuus saattaa aiheuttaa helposti riitatilanteita. Nimimerkillä, kokemusta on. Mutta pelkkä puhuminen ei riitä, pitää myös kuunnella. Tämä on ollut ehkä se minun syntini. Olen puhunut paljon ja antaumuksella, suostutellut toisen myös puhumaan, mutta en ole oikeasti kuunnellut kumppanini näkemyksiä. Nyt kun parisuhteessa kilsoja alkaa olemaan ja jotkut ongelmat eivät ole ratkenneet totutuilla tavoilla, lähestymistavan muuttaminen auttoi. Minä aloin kuuntelemaan jatkuvan puhumisen sijaan. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka kumppaninsa kanssa olisikin vähän eri aaltopituuksilla, sen yhteisen sävelen löytäminen on mahdollista. Meillä toki pitkä lapsettomuuskin vaikutti siihen, että yhteyden syntymiseen meni pitkään.


Minä uskon, että meidän sukupolvemme on murrosvaiheessa tässä seksuaalisuudesta ja seksistä puhumisen kanssa. Meidän vanhempamme ovat vielä sitä ikäpolvea, joka ei seksistä juurikaan puhunut. Oma seksivalistukseni oli yhden kysymyksen mittainen, kun äitini kysyi minulta mitä ehkäisyä käytämme silloisen poikaystäväni kanssa. Se oli siinä. Minä toivoin, että minusta seuraava sukupolvi voisi puhua seksistä jo vapaammin, eikä se olisi mitään pelottavaa.

Jotain tämän ajan estoista kertoo ehkä se, kun kerroin miehelleni kirjoittavani blogiin seksistä. ”Herran jestas, mitä sä nyt meidän seksielämää rupeat blogissa levittelemään.” Aika pitkän palopuheen ja melkoisen määrän rautalankaa sain vääntää ennen, kuin hän ymmärsi, että aion puhua tästä yleisellä tasolla.


xx

Jenni S.



Pitäisikö teidän mielestänne seksistä puhua? Kommentoi ja seuraa somessa!

You Might Also Like

0 Comments

Like us on Facebook