Kauan odotettu yllätysvauva - Ensimmäinen raskauteni

huhtikuuta 25, 2018

lapsettomuus, raskaus, ensimmäinen raskaus,

Ensimmäinen vauva ilmoitti tulostaan täysin yllättäen, seitsemän vuotta kestäneen lapsettomuuden jälkeen. Epäilykset heräsivät eräillä lastenkutsuilla, kun täytekakku meinasi uida vastavirtaan kahden ensimmäisen lusikallisen jälkeen. Varsinkin, kun kyseessä olen minä, joka elää jälkiruokia varten.

Ensimmäinen kolmannes


Laskettu aika: 18.12.2015

Kun raskaustesti näytti positiivista, olisin halunnut huutaa uutiset koko maailmalle. Mieheni kuitenkin vähän toppuutteli minua, mikä oli ihan hyvä. Olihan meillä edessä, kuitenkin pitkä riskijakso, jolloin keskenmeno on todennäköistä. Sen sijaan tuntui epätodennäköiseltä, että pitkien lapsettomuus vuosien jälkeen raskaus voisi olla näin yksinkertaista. Hyvin nopeasti minä kuitenkin suljin kaikki pelot ja ahdistavat ajatukset pois mielestäni ja keskityin siihen ihanaan, utuiseen raskauskuplaani.

lapsettomuus, raskaus, ensimmäinen raskaus,

Koska aluksi oli hyvin vaikeaa uskoa, että olin edes ylipäätään raskaana, sovimme varaavamme ajan varhaisraskauden ultraan. Muistan miten ruudulla näkyi aluksi pelkkää mustaa, mikä sai sydämeni hyppäämään kurkkuun ja päässä heittämään. Olin hetken aikaa varma, että olimme erehtyneet. Pian saatoin kuitenkin erottaa ruudulta pienen pavun ja kiivaasti tykyttävän sykkeen. Se oli siihen astisen elämäni paras päivä.

Jouduin lopulta aika nopeasti kertomaan töissä raskaudestani, sillä noin ensimmäisen puolentoista kuukauden jälkeen minulle iski sellainen aamupahoinvointi, että vietin puoli päivää pönttöä halaten. Onneksi tätä kesti vain vähän reilun kuukauden. Täytyy myöntää, että väsymys ja pahoinvointi yllättivät minut perin pohjin. Näistä oloista huolimatta iloitsin tilanteestamme. Tämä oli se, mitä olimme toivoneet vuosikausia ja se auttoi pahoinvoinnin sietämisessä.

lapsettomuus, raskaus, ensimmäinen raskaus,

Toinen kolmannes


Toisen kolmanneksen alussa kaikki oireet katosivat joksikin aikaa. Suurimman osan ajasta minulla oli sellainen olo, kuin en olisi raskaana ollutkaan. Vaikka en tuntenut silloin liikkeitäkään, en jotenkin osannut olla huolissani. Ajattelin, että jos jokin olisi vialla, tuntisin sen kyllä.

Kun puoliväli ylittyi, erilaiset vaivat ilmestyivät. Elimme silloin todella stressaavaa elämänvaihetta ja yltyvä stressi aiheutti minulle välillä pistäviä kipuja. En tietenkään tiedä sata varmasti, johtuivatko kivut puhtaasti stressistä, mutta niihin tilanteisiin minä sen yhdistin. Muutaman kerran me pyörähdimme varmuuden vuoksi päivystyksessä tarkastamassa tilanteen. Joka kerta kaikki oli hyvin, mutta lääkärillä ei ollut antaa mitään syytä kipuihin.

Jossain vaiheessa käveleminen alkoi sattua. Miksi kukaan ei kerro siitä, että kun vauva alkaa kasvaa, kävely tuntuu jatkuvasti siltä kuin paikat olisi potkittu tohjoksi? Samoihin aikoihin alkoivat myös kipeät harjoitussupistukset. Varsinkin työpäivien jälkeen ne yltyivät niin hurjiksi, että jouduin jäämään nopeasti sairaslomalle. Kun otin rauhallisesti, supistukset eivät riivanneet.

lapsettomuus, raskaus, ensimmäinen raskaus,

Näitä seikkoja lukuun ottamatta, oloni oli pääsääntöisesti hyvä. Nautin raskaudesta. En ole koskaan tuntenut itseäni yhtä naiselliseksi, kuin silloin. Kun vauvan liikkeet alkoivat tuntumaan, rakastuin pikkuiseen entistä syvemmin. Minulle, kuten varmasti monelle muullekin, tämä teki raskaudesta ja vauvasta entistä konkreettisemman.

lapsettomuus, raskaus, ensimmäinen raskaus,

Viimeinen kolmannes


Ajoittaisia voimakkaita supistuksia lukuun ottamatta, voin todella pitkään, todella hyvin. Kun muistin ottaa iisisti ja kuunnella kroppaani, niin jaksoin hyvin. Toki kipeät supistukset hieman jännittivät ja mietin syntyisikö vauva ennen aikojaan. Tämä oli omiaan laittamaan vauhtia kaikkiin valmisteluihin. Kun oivalsin ettei vauvan tuloon ollut enää kovin kauaa, sain valmistelujen suhteen vaihteen silmään. Kun vauvalla sitten oli lupa syntyä, supistukset loppuivat kuin seinään. Se, jos mikä turhautti.

Loppua kohden en enää oikein saanut nukuttua. Heräsin yleensä noin yhden aikaan yöllä, täysin pirteänä. Yleensä yritin tunnin, parin ajan saada uudelleen unen päästä kiinni, ennen kuin luovutin. Useampaan kertaan mieheni yllätti minut sohvalta keskellä yötä katsomassa Netflixistä elokuvia. Sohvalle minä sitten nukahdin yleensä aikaisin aamulla.

lapsettomuus, raskaus, ensimmäinen raskaus,

Kun viimeinen kuukausi käynnistyi, alkoivat myös kutinat. Otin asian puheeksi neuvolassa hieman epäröiden. Taisin sanoa, etten ollut täysin varma asiasta, mutta ehkä se olisi hyvä testata. Minulle määrättiin verikokeet ja kuinka ollakaan, maksa-arvojeni todettiin olevan koholla. Tästä alkoi tiivis seuranta, joka jatkui aina laskettuun aikaan asti.

Tämä toki stressasi meitä molempia. Minä en ollut oikein osannut varautua siihen, että näin lopussa voisi olla jotain ongelmia. Mieltä kuitenkin rauhoitti tiivis seuranta ja sydänäänikäyrillä käynti. Viimeinen lääkärikäynti oli päivä ennen laskettua aikaa. Siinä vaiheessa aloin olla jo aika kypsä omiin oloihini ja salaa mielessäni toivoin käynnistystä. Silloin lääkäri sanoi, että odotellaan vielä viikko.

Synnytys


Seuraavana päivä oli perjantai ja samainen lääkäri soitti kysellen viikonloppusuunnitelmia. Muistan kysymyksen varmaan ikuisesti. ”Oliko sinulla viikonloppusuunnitelmia? Lähtisitkö synnyttämään.” Lääkäri halusi käynnistää synnytyksen, koska maksa-arvoni olivat ponnahtaneet merkittävästi. Siinä minä sitten soitin miehelleni ja pakkasin samalla sairaalakassin. Saavuimme Kättärille ja käynnistys aloitettiin samana iltana pallongilla. Mieheni lähti ensimmäiseksi yöksi vielä kotiin ja tuli seuraavana aamuna synnytyssaliin, jossa minä sain jo oksitosiinia.

Käynnistymisyrityksistä huolimatta synnytys ei lähtenyt käyntiin ja sunnuntai aamuna tehtiin sektiopäätös.

Vauva syntyi aamulla 20.12.


 x x

Jenni S.

Kuvat & Editointi: Hanna Poikkilehto



Seuraathan minua ja blogiani jo somessa?

You Might Also Like

0 Comments

Like us on Facebook