Slider

Huhtikuun parhaat x 6

2017-04-30

Ihan ensimmäiseksi hyvää vappua! Täällä on alkamaisillaan vapun työleiri, hyvin nukutun yön jälkeen. Pikku E on nimittäin viettämässä laatuaikaa mummilassa. Tuliaisiksi on tosin tilattu ainakin ämpärillinen meidän äidin leipomia vappumunkkeja.

Nyt vuorossa kuitenkin kuukauden parhaat.

Vappu tervehdys, Maaliskuun parhaat, Aaminainen

1. Baby B
Itseasiassa Baby B olisi kuulunut jo parin viime kuun parhaisiin, mutta listataan hänet nyt, kun raskaus on yleisessä tiedossa. Kuten kerroin, raskaus on toivottu ja odotettu, joten se on ehdottomasti ansainnut paikkansa kuukauden top kutosessa. Siitäkin huolimatta, että tämä väsymys on jotain ihan kamalaa. Uuden elämän tekeminen on todella rankkaa.

2. Vain elämää
Tässä on jo muutamana iltana saanut nauttia uudenlaisista musiikkielämyksistä. Kyllä, minä kuulun ehdottomasti siihen väkeen joka katsoo Vain elämää ja itkeä tihrustaa tunteellisten biisien kohdalla. Tällä hetkellä voin sentään sen itkemisen selittää hormooneilla. Hah.

Vappu, Vapputervehdys, Kuukauden parhaat, Parisuhde, Parisuhdeaika, Pieni lapsi,

3. Beauty and the Beast
Meitä hemmoteltiin miehen kanssa treffi-illalla ja kahdenkeskeisellä ajalla, kun Pikku E sai innokkaan lapsenvahdin yhdeksi illaksi. Yksinvaltiaana päätin, että me menemme elokuviin katsomaan Beauty and the Beastin. Jotain olin kuulevinani uudesta Fast and Furiouksesta, mutta se meni kuuroille korville. Kaunotar ja hirviö on ehdoton lempisatuni, sekä kaikkien aikojen lempielokuvani. Live action version näkeminen oli ehdottomasti lippujen hinnan arvoista ja nautin suunnattomasti elokuvasta. Mieheni kuvaili elokuvaa omin sanoin: "Aika oli musikaalinen elokuva."

Itse suosittelen tätä elokuvaa todella lämpimästi ihan kaikille.

4. Parisuhdeaika
Treffeillä käyminen oli kyllä yksi kuukauden kohokohdista. Totesimme, että meidän täytyy ehdottomasti käydä yhdessä ulkona, nyt kun se on vielä mahdollista. Vauvavuosi on kuitenkin hyvin sitova, eikä meidän ole niin helppoa lähteä ulos tulevana vuonna. Oli todella virkistävää käydä syömässä ihan kahdestaan, sekä rauhassa elokuvissa. Lisäksi äiti yllätti meidät, kutsumalla Pikku E:n yökylään mummilaan. Me ollaan siis saatu bonuksena nauttia yhdestä pitkään nukutusta, rauhallisesta aamusta.

Vappu, Vappu tervehdys, Kuukauden parhaat, Muoti, Ballerinat, Ballerinan paluu,

5. Uusi ystävämme Olaf
Nyt on vappu, mikä tarkoittaa sitä, että meillekin on muuttanut yksi heliumtäytteinen Olaf. Tänä vuonna minä valitsin vappupallon, sillä Pikku E, olisi luonnollisesti valinnut mukaansa kaikki. Olafia on nyt halailtu, pussailtu ja tanssitettu ihan ajan kanssa. Saa nähdä miten kaveri selviää vapun yli. Kun olen katsonut lukuisia Instagram pätkiä iloisista vauvoista ja vappupalloista, meidän olisi ehdottomasti pitänyt hankkia E:lle pallo jo viime vuonna.

6. Ballerinat tekevät paluun
Koska minä olen alkanut seurata muotia vasta ihan hiljan, en ole tajunnutkaan niiden olleen poissa. Nyt kuitenkin tiedän, että kaikenlaiset röyhelöt ovat naisten pukeutumisessa in ja että ballerinat ovat taas syrjäyttämässä loafereita. Ehdottoman hyvä uutinen. En ole nimittäin koskaan tuntenut loafereita omiksini. Muistan kuitenkin kuinka edesmennyt mummuni käytti niitä ja Alexa saa ne näyttämään aina hyvältä. Minä suosin ballerinoja. Perehdyn omaan ballerinasuhteeseeni myöhemmin omassa postauksessaan.

Vappu, Vapputervehdys, Kuukauden parhaat, Parisuhde, Parisuhdeaika, Pieni lapsi,


+1. Te ihanat lukijat
Kerroin tässä kuussa meidän velkaongelmista ja uudesta vauvasta ja teiltä lukijoilta tuli todella ihania kommentteja niin facebookiin, kuin tänne bloginkin puolelle. Kiitos! Kaikki tsemppaavat kommentit ja onnen toivotukset ovat olleet todella ihanaa luettavaa. Kiitos, kiitos, kiitos. <3 Te olette ihan parhaita.

Nyt minä raahan tuon ukon viettämään parisuhdeaikaa verhokaupoille. ;)

x x
Jenni S.

Säästä ruokaostoksilla

2017-04-28

Vuorossa oli taas talousasiaa. Aihe juontaa juurensa siihen miten jokin aikaa sitten kerroin velkakierteestä, jonka kanssa olemme painineet vuosikausia. Velka-aikana meidän kulutustottumuksemme eivät olleet ehkä niitä tilanteeseen nähden taloudellisimpia ja olemme havahtuneet kuluttamiseen vasta nyt, kun tilanne on hieman parempi. Olemme vasta nyt alkaneet säästämään ja miettimään mihin sitä rahaa kannattaa laittaa. Puhun blogissa paljon sisustusunelmistani ja niiden eteen täytyy säästää, koska emme me ole vieläkään mitään miljonäärejä.

Säästäminen, säästö vinkit, ruokaostokset

Yksi säästämiseen liittyvä keskustelu kotitaloudessa on varmasti se, että mitkä ovat niitä asioita, mistä voi luopua ja mitä ilman voi elää. Minä esimerkiksi olen jättänyt pois useamman ulkona nautitun latten ja ihan hyvillä mielin. Kahvilan latte maistuukin usein paljon paremmalta, kun niitä ei juo viikoittain.

Asumismenojen jälkeen ruokalasku on meidän talouden isoin menoerä. Aikaisemmin meillä meni jo kahteen pekkaan ihan järjettömiä summia ruokakauppaan ja lapsen kanssa entistä enemmän. Talousneuvojan kanssa aloimme miettiä, miten tätä ruokalaskua voisi pienentää. Nämä jutut voivat olla jollekin aivan itsestään selviä, mutta meille ne eivät olleet. Tässä muutama keino pienentää perheen ruokalaskua.

Säästäminen, Säästövinkit, Ruokakaupassa,

1. Vaihda ruokakauppaa

Me ihmiset kilpailutamme paljon asioita, kuten mm; Asuntolainan, sähkölaskun, vakuutukset, joissain tapauksissa kilpailutamme myös lääkärit. Eikä kaikki ollut edes tässä, listaa voisi jatkaa varmasti vielä miten. Harva kuitenkin älyää "kilpailuttaa" omaa ruokakauppaansa. Ruuan hinnoissa on eroja ja sillä on väliä, missä käy. Meillä ruokakauppaa vaihtamalla, ruokalaskusta putosi pois satasia.

Eräs perheenjäseneni sanoi joskus; "Että ruoka on elämässä ainoa päivittäinen menoerä, jossa voi säästää." Silloin ajattelin, että olipas tyhmä neuvo. En minä ainakaan aio säästää ruuan laadussa. Nyt ymmärrän tämän lauseen todellisen merkityksen. Olen säästänyt ruokakustannuksissa, mutta kauppaa vaihtamalla olen voinut suosia paremmin luomua ja kotimaisia vaihtoehtoja ilman, että se on tuntunut pahalta lompakossa. Lisäksi meillä on alettu syömään entistä enemmän kasviksia ja hedelmiä.

Säästäminen, Säästö vinkit,

2. Mene kauppaan ostoslistan kanssa

Jokainen meistä on varmasti sortunut heräteostoksiin kaupassa, se on ihan luonnollista. Siihen ei tarvita paljon, kun muutaman kohdan päässä mietitty ostoslista on paisunut ostoskärrylliseksi tavaraa. Minä olen saanut hillittyä omia heräteostoksia hyvin sillä, että joka kerta kun menen kauppaan, minulla on tarkka lista ostettavista. Lista helpottaa mielihaluja. Mutta listankaan kanssa, ei kannata missään nimessä mennä kauppaan nälkäisenä!

Säästäminen, Säästö vinkit

3. Harvenna kaupassa käyntejä

Me kävimme aikanaan kaupassa aikalailla päivittäin, mikä oli ensinnäkin raskasta ja toisekseen se kulutti enemmän rahaa. Esimerkiksi niiden heräteostosten määrää on helppo vähentää, kun mahdollisuuksia on vähemmän. Ihan aluksi harvensimme käyntejä joka toiseen päivään. Sitten aloimme suunnitella viikoksi ruokalistoja ja ostaa kerralla useamman aterian tarveaineet. Ja koska, minä kokkaan luonnostani, kuin armeijalle nämä ruuat riittävät hyvin usein 2-3 päivää. Näin ollen ruuasta riippuen, viikossa riittä noin kaksi kaupassa käyntiä. Yleensä ajoitan kauppareissut arkivapaille tai lauantaille, jolloin ei työpäivän jälkeen tarvitse tuskastella vielä täpötäydessä kaupassa, vaan voi kävellä lapsen kanssa suoraan kotiin.

Säätäminen, Säästö vinkit

Nämä voivat olla itsestään selvyyksiä, mutta meille nämä ovat uusi oivalluksia. Ruokakaupan vaihtaminen on tarkoittanut, että joudumme kävelemään vähän aiempaa pidemmälle. Mutta sen voi ajatella puhtaasti itsestään selvyytenä. Suosittelen kokeilemaan, jos tuntuu, että ruokakauppaan menee rahaa enemmän, kuin kukkaro antaa myöten.

x x
Jenni S.

Baby B

2017-04-27

Nyt tulee syy siihen, miksi kirjoittaminen ja postausten julkaiseminen on ollut tänä keväänä niin tahmeaa. Tämän uutisen kertomista olen odottanut noin pari kuukautta, joten ilman sen suurempia juhlallisuuksia; Meille tulee V A U V A!

Thomas Sabo Charm club | Baby on board | Baby B | Toinen vauva

Olen ollut ihan toivottoman väsynyt tämän alkuraskauden ajan ja ajatukset kulkevat, kuin mummot hangessa ja kirjoittaminen ei ole sujunut alkuunkaan. Anteeksi siitä, mutta kuten huomaatte, väsymykselle on hyvä syy, Baby B.

Raskausvatsa | Raskausviikot 10 + 5 | Toinen raskaus

Toinen vauva on minun ja mieheni harras toive ja positiivisia uutisia odotettiin tulisilla hiilillä. Baby B ei antanut odotuttaa itseään onneksi kauaa, toisin kuin isosiskonsa. Muutenkin, Baby B:n odotus on sujunut tähän asti hyvin, hyvin erilaisissa tunnelmissa, kuin esikoisemme. Ja siitä minä olen todella onnellinen. Jos kaikki menee hyvin, meitä on ensi marraskuussa neljä.

Ja sisustajille tiedoksi, tämä tarkoittaa myös uutta asuntoa ja lastenhuoneen sisustamista. ;)

xx
Jenni S.

Se suurin sisustushaave

2017-04-26

Väitän, että jokaisella sisustajalla on jokin suuri sisustushaave. Se voi olla tuoli, pöytä, valaisin. Se voi olla designia tai olla olematta. Eräällä ystävälläni se oli Lokki-valaisin ja tiedän erään sisustusbloggaajan, jonka pitkäaikainen, suurin sisustushaave on ollut koko joukko tuoleja. Minun tämän hetken suurin sisustushaaveeni on tietysti valaisin. Eikä mikä tahansa valaisin, vaan kaikkien valaisimien äiti.
Flos kattokruunu, FLOS 2097/30 kattokruunu
FLOS 2097/30 - Kuva lainattu.

Ja nyt puhutaan siis Flosin modernista kattokruunusta, eli FLOS 2097/30. Rakastuin aikanaan ensi silmäyksellä tähän valaisinten kuningattareen. Minua kiehtoo se, miten se on samaan aikaan niin moderni, perinteinen ja näyttävä. Olen aina pitänyt kattokruunuista, mutta tämä päihittää perinteiset kristalliunelmat aivan mennen tullen.

Ainoa syy sille, miksi en ole jo ostanut tätä valaisinta, on korkea hinta. Ajattelin pitkän aikaa, että etsin ruokapöydän ylle saman henkistä valaisinta, mutta halvempaa. En vain ole yksinkertaisesti löytänyt mitään, joka sykähdyttäisi minua yhtä vahvasti. Niinpä, jokunen ilta sitten ilmoitin miehelleni, että jossain vaiheessa, kun tilanne on sopiva ja olen saanut riittävästi rahaa säästöön, meille tulee FLOS 2097/30. Rakkaani epäili tässä vaiheessa taas mielenterveyttäni.

Kun kyseessä on klassikkovalaisin, niin pitkänkään tähtäimen säästötavoitteet eivät haittaa. Lisäksi, tässä ehtii vielä makustella, pohtia, ihastella ja olla sitten tulevaisuudessa 100% varma ostopäätöksestä.
Kun tämä valaisin on meidän ruokapöydän yllä, meillä avataan pullo kuohuvaa ja kilistellään sille.

x x
Jenni S.

Velkaa, velkaa, velkaa

2017-04-24

Hei, olen Jenni. Olen 27 vuotias ja olen elänyt seitsemän vuotta, eli koko tämän hetkisen aikuisikäni, velkakierteessä. Ja nyt puhutaan ulosotoista ja perinnästä, sellaisista veloista, joilla menee luottotiedot ja joilla vuokra-asunnon saaminenkin vaikeutuu. Tämän seitsemän vuoden aikana, me olemme olleet asunnottomia puolen vuoden ajan, ennen kuin saimme nykyisen asuntomme. Tilanne on paranemassa, itseasiassa se on parantunut huomattavasti, mutta sen eteen on pitänyt tehdä töitä. Nyt viimeiset neljä kuukautta ovat olleet sellaisia, joiden aikana meidän ei ole tarvinnut olla käsi ojossa, pyytämässä lainaa muilta, mikä on huomattava parannus entiseen.
Velka, Velkaantuminen, Apua velkoihin

Ennen joulua, minulta loppui tyystin usko tilanteeseemme ja päädyin hakeutumaan talousneuvojalle. Siihen asti olin hokenut mielessäni, että kyllä me jotenkin tästä selvitään. Päädyin silloin mukaan Nuorisosäätiön Mun talous projektiin ja nyt me ollaan käyty meidän taloutta ja rahan käyttöä lävitse, ihan ammattilaisen kanssa. On otettu selville velkojen suuruutta, luottohäiriömerkintöjä ja vaikka mitä. Tällainen selvittely vaatii yllättävän paljon työtä ja tietoutta asioista. Onneksi hakeuduimme ammattilaisen luokse.
Velka, Velkaantuminen, Apua velkoihin

On ihan oma asiansa saada maksettua kaikki velkansa, kuin opetella käyttämään sitä rahaa. Velkojen maksaminen on vielä helppoa, mutta sen jälkeen pitää vielä opetella, se ettei sitä velkaa tule lisää. Me elämme nyt aikuisina ensimmäistä kertaa tilannetta, joilloin meistä kumpikin käy töissä, eikä kummallakaan ole perittäviä ulosotossa. Tilanne on meille normaaliudessaan täysin uusi. Se tarkoittaa sitä, että meidän on nyt opeteltava sellainen tietoinen rahankäyttö ensimmäistä kertaa elämässämme, vaikka nämä ovat sellaisia asioita, jotka moni oppii muuttaessaan pois kotoa. Me opetellaan tämä taito tässä kolmenkympin kieppeillä. Rahankäyttö ja säästäminen eivät ole ihan helppoja asioista, kun on elänyt vuosikausia tilanteessa, jossa on aina joutunut lainaamaan muilta.
Velka, Velkaantuminen, Apua velkoihin

Otan asian puheeksi nyt täällä blogissa, koska aihe on tärkeä. Suomi on täynnä nuoria ihmisiä, jotka painivat rahavaikeuksien ja velkojen kanssa. Iso osa on vielä sellaisia, joilla ei ole edes töitä tai mahdollisuutta saada näitä velkoja maksetuksi. Suomessa näistä vaikeuksista puhutaan, kuitenkin liian vähän. Valitusta siitä ettei rahaa ole, kuulee kyllä päivittäin, mutta siitä mitä asioille voisi tehdä, vaietaan. Täällä sinun pitää pärjätä omillasi ja näyttää ulkopuolelle kaiken olevan hyvin siinä pelossa, että viranomaiset puuttuvat asiaan esimerkiksi lapsen kanssa. Myös me ollaan näytetty valikoidusti ulospäin sitä kiiltokuva pintaa ja sitä, että kaikki on okei. Vaikka ei ole ollutkaan.
Velka, Velkaantuminen, Apua velkoihin

En tiedä, kuinka pinnalliselta tämä kuulostaa sisustusbloggaajan kirjoittamana, mutta tämä on ihan totisinta totta. Ja mä olen ollut velkaantunut jo kauan ennen blogia, joten kukaan ei voi väittää, että mä olen velkaantunut blogin takia. Se, että meillä opetellaan säästämistä ja rahankäyttöä, ei sulje pois muunmuassa niitä sisustusunelmia. Ennemminkin se tekee ne mahdollisiksi. Blogimaailma on pääsääntöisesti hyvin kulutuskeskeinen, mistä se saa usein palautetta. Minusta se on ihan okei. Samoin lehdetkin ovat mainoksineen kulutuskeskeisiä. Olen löytänyt monta hyvää tuotetta erilaisten blogien kautta ja tämä on myös työ, jota minäkin haluan tehdä ja työskentelen päämäärätietoisesti tämän tavoitteen eteen.
Velka, Velkaantuminen, Apua velkoihin

Minä haluan elää kaikin puolin mukavan elämän. Haluan kauniin, oman kodin. Haluan ostaa meille tuoreita kukkia maljakkoon ja nautti niistä. Haluan syödä hyvin. Haluan myös matkustella sopivan sauman tullessa. Samaan aikaan haluan lisää lapsia ja mahdollisuuden tarjota lapsilleni hyvän, vakaan elämän. Ja uskon sen olevan täysin mahdollista, kunhan tämä rahankäytön intensiivikurssi on käyty loppuun.

Tulen jatkossakin kertomaan blogissa näistä raha-asioista. Jakamaan säästövinkkejä esimerkiksi siitä, miten me ollaan onnistuttu pudottamaan ruokakauppamenoista pois useampi satanen kuussa. Mitään talousblogia big mamas homesta ei ole tulossa, mutta tulevaisuudessa täällä tulee näkymään juttuja, myös talouteen liittyvissä asioissa. Miltä kuulostaa?

xx
Jenni S.

Sisustuksellinen intohimo

2017-04-21

Nyt se iski, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, mikä on minun sisustuksellinen intohimoni (koristetyynyjen lisäksi). Siis sellainen, jossa etsin aina yhä vain sitä (tai niitä) oikeaa. Mistä sisustuselementistä minä näen märkiä unia. Mihin kiinnitän ensimmäiseksi huomiota, kun astun toisen kotiin. Jollakin se on tuolit. Jotkut ovat hulluna taiteeseen. Minä olen valaisimien perään.
Ellos | Grace kattokruunu | sisustusblogi | Valaisimia
Ellos Home Grace kattokruunu - kuva lainattu täältä.

Meillä on huutava pula valaisimista, siis nimenomaan niistä oikeista. Minä kaipaan enemmän tunnelmaa ja niitä epäsuoria valonlähteitä ja kauniita yksityiskohtia. Eikä meillä muuten ole katossakaan niitä oikeita valaisimia, vaan suurin osa on niitä mieheni heräteostoksia. Hänen mukanaasa lampulla ei ole muuta tehtävää, kuin valaista, joten hän on ostanut meille niitä halvimpia mahdollisi spotteja. Ja hän on niin väärässä! Sori kulta, tiedän, että hairahdat silloin tällöin lukemaan blogiani, mutta sinä OLET väärässä. Lamppu voi myös miellyttää silmää valaistessaan paikkoja.
Ellos | By Rydens | Omega | Sisustaminen | Sisustusblogi | Valaisimet
By Rydéns Omega-valaisin - kuva lainattu täältä.

Miksi meillä on sitten katossa näitä mieheni heräteostosspotteja? Koska minä etsin aina sitä OIKEAA. Lampuissa minä en vain voi ostaa tilalle väliaikaisratkaisua, vaan se pitää olla luotu sille omalle paikalleen. Mikään muu ei tule kuuloonkaan. Huomasin sen viimeistään nyt, kun olen viettänyt unettomia öitä miettiessäni ruokapöydänvalaisinta. En nimittäin ole löytänyt korvaajaa unelmieni valaisimelle, jonka hinta tuntuu kuitenkin liian kovalta meidän tilanteeseemme. Palaan tähän valaisinten kuningattareen, vielä myöhemmin.
Ellos Home | Victoria kattovalaisin | Valaisimet | Sisustaminen | Sisustusblogi
Ellos Home Victoria kattovalaisin - kuva lainattu täältä.

Perehtyessäni sisustamiseen ja opetellessani tätä jaloa taitoa, olen huomannut, miten sydämeni on alkanut sykkiä yhä enemmässä määrin myös design valaisimille. Suhteeni design tuotteisiin ylipäätänsä on vielä kovin tuore ja etsin vielä itseäni muotoilun ihmeellisessä maailmassa, mutta valaisimien suhteen en ole tarvinnut lämmittelyjä.
Ellos Home | Cube | Valaisimet | Sisustaminen
Ellos Home Cube-pöytävalaisin - kuva lainattu täältä.

Kunhan kodin perusasiat ja yleisilme alkavat olla reilassa, voisin kuvitella, että kotiimme muuttaisi ehkä eräs Kartell tai Kube tai Block tai Flos. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla designia, sillä Ellokselta ja Ikeastakin löytyy muutama kaunis yksilö ja minulle pääasia on, että oikeanlainen valaisin on juuri sillä oikealla paikalla. Mutta ennen kuin meillä sijoitetaan valaisinkauneuteen, pohjan pitää olla kunnossa. Piste. Siihen asti vain uneksin kauniista valaisimista ja happy endeistä yön yksinäisinä, pimeinä tunteina.

Työnalla on muutama muukin valaisimiin liittyvä postaus, joten pysykää kanavalla.

xx
Jenni S.

Pekkassaarna

2017-04-20

Tänään todella erilainen postaus. Päästän nimittäin ääneen meidän perheen oman elämänsä Juha Vuorisen, eli rakkaan avomieheni. Hän antoi minulle luvan tämän tekstin julkaisemiseen, kun sitä pyysin. Juttu on nimittäin hervoton. Alunperin hän kirjoitti sen henkilökohtaiseen facebookiinsa, mutta minusta nämä kynäilyt ansaitsevat suuremman yleisön.
Pidemmittä puheitta, päästän mieheni ääneen. Kommentoikaa, niin kerron terveiset eteenpäin.

Juha Vuorinen | Pekkassaarna | Mies bloggaa

Rakkahin päiväkirja: (muokkasin käskystä)

(Muokkasin uudestaankin tylsät väkäset veke tosta alusta)

Mietteitä keskiviikon aikaisesta alotuksesta. Kun kello soi 4.45, suunnaksi ollaan ottamassa Lahti noin 45min päästä, aamun kahvi on keitetty ilman minkäänlaisia tunteita juojan hyvinvointia mielessä pitäen, vessasta paperi loppu kriittisimmällä hetkellä, (klo tässä vaih. jo 5.20) työkamat lievästi sanottuna levällään, mikään löydy niin mistään.

Alkoi sellanen flipperi rullaamaan kasetissa siinä vaiheessa, etten ruletin pyöriessä oikein saanut suuntia osumaan kohdilleen. Niin joo kun sinne kellariin piti mennä jotain hakemaan vielä. Mitähän sekin sitten voisi olla?! 5.29.. minuutti tehokasta peliaikaa jäljellä, mutta hissi pelastaa! Se tekee sen!! Sattui olemaan kohdalla. Pitäis muistaa vielä se puuttuva partikkeli hakea. Ja että mikä se siis edes on..

Hissi 3krs kohdalla katkaisee muistelun, kun se päättääkin pysähtyä kakkosessa. Ihmettelin että kuka tässä muumitalossa muka liikkuu tähän aikaan? Mun lisäksi siis. 5.30. Alkais olemaan jo hoppu. Ovi aukeaa hitaasti.. hitaaaaasti.. samalla hetkellä kun se nälkävuoden päästä vihdoin päättää aueta, yllätys nro 2ja3: tyhjä käytävä edessä, samalla sekunnilla numerotaulun kaikki valot syttyy osoittamaan painettuja valintoja. Kaikki muut, vaan ei se saatanan ykkönen! Raivon vallassa pusken 1krs nappia sisään paneelista. Ei nitkahdustakaan alaspäin...

Viimeistään tässä vaiheessa vois kuvitella, että kun 5krs päästään jollain ihmeellä, niin avaimet taskusta ja takasin kotiin, parin tunnin vauhdinotto siellä ja uusi yritys. Kävi kuitenki mielessä, jospa pomppaan lennossa pois jollain potentiaalisella pysäkillä, ja menen apostolilla alas. Olipa niin hyvä idea että päätin toteuttaa sen! Aamun alku ja hissin vastarinta kuitenkin toimi tehokkaasti: missään kerroksessa ei aukea ovet. Näin!

Jumissa kun mummo stockalla. Alkoi afro savuamaan jo siihen malliin että piti tarkastaa peilistä verenpaine. Sykkii hienosti otsasuoni! Paineet kohdillaan.. Kerros toisensa perään tulee ja menee. Lähtöaika vaan venyy joka kerralla pidemmäksi. Epätoivo tässä vaiheessa teki tapulissa temppuja: pakokeinoja läpikäydessä yritin kynsillä raapia ovia erilleen toisistaan. Aamuiseen kokonaisuuteen tappio lisää: tilanne tällä hetkellä 3-0 hissin hyväksi. Ei taida mennä jatkoajalle tämä köhinä tänään, sen verran hyytyi taistelutahto 3ja 4 krs välissä.

Päätin painaa veemäisyyttäni hätäkellon kuvaa. Kas! Syttyi valo! Vaan se ääni sitten jäi jonnekin digitaalimössöön seilaamaan. Perkele yksinään saa tämänkin kärsiä, olisi voinut jakaa edes vähän tätä positiivisuutta muillekin. Yllätyinköhän siis että hissi päätti tässäkin vetää kellot norjan aikaan, ja mä istuin nurkassa katsoen soivaa puhelinta. Pomo yrittää tavoitella, kun piti olla jo menossa. Hissi kostaa jonkun vääryyden, eikä suo kenttää joka mahdollistaisi edes jonkunlaisen selityksen mahdollisuuden myöhästymiseeni. Alkaa olla kohtuuttoman raskasta.

Tässä vaiheessa olin jo unohtanut koko kellarin (ja sen mystisen partikkelin), yritin kumminkin sisulla vielä ettiä nurkkaa jossa olisi edes yhden tolpan verran signaalia.. ei heru Jepelle. Edes piimää. Tällä hetkellä hissi on pysähdyksissä.. enkä edes tiedä miksi.. Enkä ole varma kiinnostaako edes. Kai tämä joskus loppuu, mietin. Yhtäkkiä syttyy tauluun vihreä 1krs tarkoittava valo. Matkalla mietin, ettei tämän siriuksen tuurilla voi olla mahdollista että pääsisin pois. Erehdys. Ovet aukesivat. Siivooja näköjään päättänyt alottaa aikaisin hommansa. Mitähän sen päässä pyöri kun näki mut istumassa puhelin kädessä ja naama rutussa. Luovuttaneena kaiken toivon. En jääny kattelemaan enkä tiedottelemaan sille mitään. Kun ei kiinnostanut jostain syystä länkyttää koko elämäkertaa sillä hetkellä elämää. Olihan tämäkin ottelu vielä kesken.

Justiin ennen ulko-ovea muistin sen kellarin. Täyskäännös! Lindströmin kuramattokin oli nostanut hanskat ja rankaisi. Syy kyllä jäi tuntemattomaksi. Mutta nilkka tykkäsi! Silkasta nautinnosta mutisten klenkkasin kuin vaivainen kellarin ovelle. Se sentään aukesi ekalla. Toiselle ovelle, sekin ykkösellä läpi! Kellarivaraston ovella mielessäni nopea yhteenveto tähänastisesta sujuvuudesta. Miten voi kaksi ovea aueta noin helposti peräkkäin?! Hiestä märkänä sovittelin tärisevillä käsillä avainta riippulukkoon. Auki! Silloinhan se pohja putosi tästä upeasta tunteesta. Mitäs mä siis hainkaan? Puhelin tärisee. Taas. Pomo. Taas. Jätän vastaamatta kun mietin, ettei mene enää kauaa kun olen ulkona. Pitäis vaan nopeeta löytää se etsimänsä. Ja mitä siis etsitään.. kaiken seasta pyöri spray-maalikannu. Sitäpä haettiin! Ihme nro kolme, taitaa tulla myös kultaa lätkän mm-kisoissa. Pakko olla yhteydessä toisiinsa näiden velhomaailman tapauksien. Kannu pykälään ja nilkka+itse ulos pikapikaa. Hurja on vauhti. Pelkäsin valojen ehtivän sammua painikkeiden välillä. Ahisti hieman.

Sentään kyyti häämötti vielä ulkona. Laahustin kuin teuraalle pakun takaluukulle, jonka tempaisin auki vanhaan hyväksitodettuun tyyliin. Kas, sieltä villarullat joukolla säntäävät tervehtimään työstäjäänsä. Perkele! No oli siinä muutama peltinen osakin tekemässä kunniaa. Ainoa vaan että tällä hetkellä taivuttajasta tuli taivutettava. Tämä mankeli oli niin pikainen, ettei oikein voinut kun katsoa, kun kaikki mikä ennen on ollut kulmikasta, on nyt pyöreää ja rullaa pitkin katua. Keräsin eväät ja itseni autoon, jossa kuulen ekana: missä v***ssa sä kuppasit? Vastasin yllättävän kattavasti: hississä. Aja.

Siitä tuntiin ei ole muistikuvia. Työmaalta on: tiilikuorma poikittain portin edessä. Kulku: ei ole. Eikä jaksanut enää kyllä yllättää. Mykkänä kuin kuollut, lähdin lampsimaan henkilöportista työmaalle. Jännä sellanen ohjattu olo, ihan kuin jokin olisi ohjannut ja mä vaan kävelen. Työmaan ovella tulee stoppi. Tämä ovipa ei päätä avautua. Kaiken sen louhikossa kompuroinnin jälkeen. Päätinpä katsos oikaista.. eipä siinä! Huokaus, ja takasinpäin ja tois puol taloa. Sieltä pääsee! Menin tsekkaamaan edellistä ovea, että minkälainen homma. Lukko. Sisäpuolella. Jätin siihen.

Kiivetessä yläkertaan, en voinut välttyä ajatukselta että kuussa on käyty. Syy: rakennustyömaa. Jos ei edes lukolle löydy paikkaa oven ulkopuolelta, vaan jonkin ihmeen aivoödeeman aiheuttaman ajatuskuohun takia se oli pakko laittaa sisäpuolelle, niin ei kyllä kuuraketti ole lähtenyt edes samaan suuntaan kuin koko pallo on. Kaikenkaikkiaan, jos yhteenveto on pakollinen niin tulee vain mieleen numero 4. Olen taas askeleen lähempänä pankin räjäyttämistä.

Vaikkakin, tuskinpa siitäkään mitään tulisi. Lukot olisi varmaan sisäpuolella. Ehkäpä pitää mainita vielä että kolmesta henkilönostimesta oli akut kuivana. Joku varmaan juonut pahimpiin traumoihin. Ehkä hyvä: olisi saattanut itselläkin hiipiä mieleen mulmuttaa litkut liemihissiin. Ratkiriemukas aloitus päivälle kyllä. Tuntee olevansa elossa, sanoisinpa.

Pyhien jälkeisiä päiviä ja äiti merkkinen pesukone

2017-04-18

Onneksi meillä E:n kanssa loma jatkui vielä tänään, koska pyhien jälkeen tämä päivä tuntui käynnistyneen todella hitaasti. Tekemistä on ollut hirveästi, mutta jotenkin pää ei ole ollut täysin menossa mukana. Tähän väsymykseen ja tämän hetkiseen harvatahtiseen postaustahtiin on parikin hyvää syytä, joista pääsen kertomaan teille vielä myöhemmin.
Bloggaaminen | Valkoisia liljoja | Kattaus | Pääsiäinen

Kaiken muun kiireen lisäksi, meidän astianpesukone otti ja sanoi itsensä irti. Sen jälkeen meillä on toiminut vain Äiti-merkkinen astianpesukone. Koska meillä kone pyörii meillä tavallisesti kerran päivässä, niin tarkoitus olisi suunnata ensi tilassa etsimään uutta kodinkonetta sammuneen tilalle.

xx
Jenni S.

Puhetta pääsiäisestä

2017-04-16

Tuntuu jotenkin loogiselta jatkaa ruokapuheista pääsiäiseen, joka minun silmissäni pyörii ruuan, tai ainakin suklaamunien, ympärillä. Olen monet kerrat puhunut joulusta, sen tunnelmasta ja mitä joulu minulle merkitsee, mutta pääsiäisetä en ole puhunut juuri mitään. Nyt onkin sitten hyvä hetki nostaa niin sanotusti pupu pöydälle.
Pääsiäinen | Sisustusblogi | Pääsiäis perinteet

Pääsiäiseen liittyvät mielikuvat ovat yleensä aika keveitä. Valo on lisääntynyt huikeasti. Siihen liittyy usein myös lisääntyvä lämpö ja ihan selkeä kevään tuntu. Pääsiäisenä monella on myös useampi päivä vapaata putkeen. Tänä vuonna minuakin arpaonni suosi työvuoroissa.

Minun ja mieheni pääsiäiseen on kuulunut yleensä köllötelty sohvalla ja elokuvien katselu, mikä on toki tällaiselle kotohiirelle varsin miellyttävä tapa viettää juhlapyhiä. Pääsiäinen, kuten joulukin, on ollut minulle rauhoittumisen aikaa, jota mieheni oli vaikea ymmärtää vielä jossain vaiheessa. Nyttemmin olemme päässeet asiassa jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. Viime vuodesta en muista juuri mitään, mikä saattaa johtua toki kaikenlaisista hormooneista ja muutaman kuukauden ikäisestä vauvasta. Mutta todennäköisesti se on mennyt totutulla kaavalla, syöden ja kotoillen.
Pääsiäinen | Pääsiäisen perinteet

Lapsuuden pääsiäisperinteisiin, on liittynyt virpominen, munien piilottelut, rairuoho, sekä kaikenlaiset askartelut. Ollaanpa me joskus, muistaakseni, muniakin tyhjennelty puhaltamalla maalaamista varten. Kuten äsken mainitsinkin, pikku E, oli viime vuonna vain muutaman kuukauden ikäinen, joten hän on todennäköisesti nukkunut sitterissään pääsiäisen yli. Tänä vuonna me olemme olleet kipeinä, mutta kuitenkin kykeneviä perheen yhteiseen aikaan. Ostettiinpa me muuten ensimmäinen satsi legojakin tähän talouteen ja niillä on nyt leikitty koko perheen voimin. Onpa tämä äiti ehtinyt jo muutaman kerran astuakin mokoman muovihökötyksen päälle ja päästää muutaman ärräpään sen kunniaksi.

Vielä taaperon keskittymiskyky ei riitä munien maalaamiseen, mutta ehkä jo ensi vuonna voimme kokeilla erilaisia pääsiäisaskarteluja ja rairuohon kylvämisiä. Tulevina vuosina, asuinalueesta riippuen, virpominenkin tulee varmasti kuulumaan meidän pääsiäiseen.
Pääsiäinen | Pääsiäisen perinteet

Meillä ei ole ollut aikaisemmin mitään erityisiä pääsiäisruokia. Toki minä olen vetänyt aina mämmiä ja suklaamunia kaksin käsin, kun siihen olen saanut tilaisuuden. Työpaikalla ollaan herkuteltu puolestaan kototekoisilla rahkapullilla ja pashalla. Muuten meillä kotona on syöty milloin mitäkin, kuten esimerkiksi makaronilaatikkoa, lasagnea tai mitä näitä perusruokia nyt on. Henkilökohtaisesti toisin kuitenkin miellelläni jonkinlaisia ruokaperinteitä meidänkin pääsiäiseen. Varsinaisia perinneruokia en kaipaa, mutta minusta olisi aivan ihanaa, jos vuosienkin päästä lapset kokoontuisivat meille pääsiäisenä syömään.
Jostain syystä, allekirjoittaneen kultainen keski-ikä unelmat liittyvät aina ruokaan.

Niiden ruokaperinteiden luominen alkaa kuitenkin jo tässä vaiheessa, joten ehdotin miehelleni nätisti, että laittaisimme tänä vuonna lammasta. Rakkaani totesi ettei se kannata, kun minun laittamani lammas maistuisi kuitenkin villasukalle. En loukkaantunut. Otin tämän haasteena ja vapaalla hetkellä luinkin sitten useampia karitsanvalmistus ohjeita. Päädyimme kuitenkin muutamien sattumusten kautta lopulta paahtopaistiin, kera valkosipuliperunoiden.
Pääsiäinen | Pääsiäis perinteet

Mitä pääsiäiskoristeluihin tulee, olen niiden kanssa aika hukassa. Tänä vuonna pöydässä on muutama lilja, mutta kyllä minä kaipaisin myös jotain muutakin. En koe riemunkirjavia munia ja tipuja omakseni, vaan kaipaisin jotain, joka ei huutaisi niin voimakkaasti sitä pääsiäistä. Ehkä ensi vuonna voisimme kokeilla pajunkissojen ja rairuohon lisäksi jonkinlaisia moderneja munakoristeita. Näin jossain blogissa, en muista millään missä, ihania, mustavalkoisia riippuvia munia, juuri sellaisia, joita voisin kotiini kuvitella.

Ehkä tämä koristeasia selkiytyy tulevina vuosina. Nyt minä asetun hiljalleen lepäämään, sillä E:n flunssa tuntuu tarttuvat hiljalleen myös minuun. Toivottavasti lepo ja kunnon yöunet auttavat.

Pääsiäinen | Pääsiäis perinteet

Hyvää pääsiäistä.

xx
Jenni S.

Kulinaristisia tavoitteita & puhetta ruuasta

2017-04-12

Ajattelin puhua teille tällä kertaa ruuasta. Olen joskus sanonut ettei minusta saa oikeaa ruokabloggaajaa tekemälläkään ja seison edelleen näiden sanojen takana. Se ei kuitenkaan ole salaisuus ettenkö minä pitäisi ruuasta. Kai sen nyt valokuvissa näkyvä ympärysmittakin kertoo. Meidän perheessä on aina pidetty ruokaa enemmän, kuin vain polttoaineena. Meille se on myös nautintoa ja anteeksi kaikki toisin ajattelijat, kun sanon näin, mutta en tiedä parempaa kuin hyvin valmistettu pihvi.
Ruuanlaitto | Ruoka | Stockmann casa astiat

Lapsuuden kodissani ruokailuhetki on ollut, aina kuin vain mahdollista, myös yhteinen heti perheen kesken. Siinä vaiheessa, kun viisi lasta juoksee koulussa ja harrastuksissa, molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä, aina ei vain ehdi vaihtaa kuulumisia muualla. Vaikka, kun kolme viidesta lapsesta on murrosikäisiä, keskustelu on ollut hyvin vähäsanaista.

Oma äitini on ollut juuri sellainen pullan tuoksuinen kotiäiti. Itseasiassa, eräs perhetuttavamme kertoi kehittäneensä laskukaavan sille, milloin meillä kannatti vierailla. Ja voin kertoa, että hän sammutti autoaan meidän pihalla samalla hetkellä, kun äiti veti pullapeltiä uunista. Meille lapsille oli aina ruoka valmiina, kun koulusta tultiin, oli tilanne mikä hyvänsä ja aika harvat ruuat jäivät syömättä. Kaikkein parhaiten muistan äidin aivan taivaallisen hyvän uunilohen. Pitänee pyytää viimein se resepti itselleenkin.
Ruuanlaitto | Ruoka | Stocmann Casa astiat | Munalihapullat ja keitetyt porkkanat

Meillä oli mieheni kanssa pitkään omat vastuualueet ruuanlaitossa, mutta ne ovat hieman venyneet lapsen myötä. Nykyään minä olen aika pitkälti vastuussa kokkaamisesta. Erilaiset pihvit ja liharuuat puolestaan kuuluvat edelleen miehelleni, koska minä en ole täysin perillä lihan hienoista ominaisuuksista. Mikä on varmasti osittain totta.

Ruokatottumuksemme kokivat pienen notkahduksen muutettuamme yhteen mieheni kanssa. Ensimmäinen asuntomme oli kummallekin ensimmäinen oma koti, joten ehkä sen ymmärtää. Pitsat, mäkkimätöt ja einekset olivat helppoa ruokaa. Kuitenkin, kiitos henkilökohtaisen ravintoasiantuntijan, äitini, tätä ei jatkunut ihan hirveän pitkään. Henkilökohtaisesti syön eineksiä äärimmäisen harvoin. Tiedän mieheni hotkivat työmaalla lihapiirakoita, mutta niitä meillä ei juurikaan näy kotona.
Ruuanlaitto | Ruoka | Stokcmann Casa

Me emme ole mitään mestarikokkeja, mutta emme myöskään mitään poropeukaloita. Välillä saattaa palaa perunat pohjaan, jos huomio on muualla, mutta pääsääntöisesti meidän keittiössä onnistutaan. Oli siellä sitten kumpi tahansa kauhan varressa. Mitään gourmet kokkaajia meistä kumoikaan ei kuitenkaan ole.

Meillä tarjotaan pääsääntöisesti hyvin perinteistä kotiruokaa. Makaronilaatikkoa, jauhelihakeittoa, spagettia ja jauhelihakastiketta, mitä on tullut tarjoiltua varmasti joka keittiössä. Sen jälkeen, kun Pikku E alkoi syödä kiinteitä, olen ruvennut tietoisesti lisäämään kasviksia ruokavalioomme. Lapsuudenkodissani ruokapöytään on kuulunut perinteisesti salaatti, oli ruokana sitten mitä hyvänsä. Me olemme vähän lipsuneet tästä samoihin aikoihin, kun elimme eineksillä ja noutoruualla, mutta nyt olen taas yrittänyt petrata tässäkin.
Ruuanlaitto | Ruoka | Stokcmann Casa

Viimeaikoina olen kuitenkin alkanut miettiä tätä kotiruoka-asiaa ja olen alkanut miettiä, että kaipaisin pientä vaihtelua. Edelleen, mikään ei voi viedä makaronilaatikon paikkaa meidän perheen ruokapöydässä, mutta olen löytänyt kaikki lempireseptini astumalla mukavuusalueeni ulkopuolelle.
Ruuanlaitto | Ruoka | Stokcmann Casa astiat | Maku lehti | Munalihapullat ja keitetyt porkkanat

Tästä syystä olen luvannut itselleni ja perheelleni, että alan sivistämään itseäni ruokalehtien muodossa. Netti, kaikkine ruokasivuineen, on kätevä silloin, kun tietää kaipaavansa jotain tiettyä, jota kotikeittokirjoista ei löydy. Ruokalehdet tuovat uutta näkemystä kuitenkin joka kuukausi ja sellaisilta alueilta, joita ei itse tule edes ajatelleeksi.

Ja mitä lehtien säilytykseen tulee, kun innostuu käymään omaa lehtikokoelmaa läpi karsimis mielessä, suosikit on helppo repäistä talteen ja pistää loppu kierrätykseen.

Eli, tervetuloa kaikki uudet makuelämykset, vanhojen suosikkien rinnalle.

xx
Jenni S.

Täällä taas!

2017-04-10

Alan hiljalleen palailemaan loman jäljiltä takaisin blogimaailmaan. Tämä pikku tauko on ollut erityisen rentouttava ja silmiä avaava. Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille ymmärryksestä blogitauolleni. Mukavaa huomata, että siellä ruutujen takana on niin ymmärtäväisiä ja ihania ihmisiä. <3
Valkoisia kukkia | Valkoisia liljoja

Paluuni tapahtuu rauhassa, sillä meidän mini yllätti tänä aamuna korkealla kuumeella. Siinä olikin aamuksi toimintaa, kun piti alkaa järjestämään asioita työpaikalla, päivähoidossa, muskarissa ja järjestää itselleni sairaslomatodistus. Kuulostaako tutulta tällainen sairaspäivän puhelinrumba? Minulla on kuitenkin mieitinnässä parikin uutta postausta ja postaussarjojakin pitäisi jatkaa.

Ihanaa olla täällä taas!

xx
Jenni S.

Blogiloma

2017-04-04

Tulin vain ilmoittamaan, että vetäydyn lyhyelle blogilomalle. Olen nimittäin joutunut nyt toteamaan, että minulla ei paukut riitä ihan kaikkeen ja tarvitsen lyhyen lepohetken. Meidän perheellä on ollut tänä keväänä niin paljon isoja rautoja tulessa, että nyt pitää vetää hetkeksi peli poikki ja olla vain. Minä ja me ollaan sen tarpeessa.
Pieni valkoinen kukkakimppu | Valkoisia ruusuja

Pyrin palaamaan ensi viikkoon mennessä uusin aihein. Palaan myös silloin teidän kommentteihinne, joita olette jättäneet aikaisempiin postauksiin.

xx
Jenni S.

Anno palaa syksyllä

2017-04-01

Voi olla, että olen vähän myöhässä, mutta en voi olla hehkuttamatta tätä, kun sain asian selville. Anttilasta tuttu Anno tekee paluun uudistuneena ja raikkaana ensi syksynä! Muistan itse miettineeni Anttilan tehdessä konkurssin, että miten Annon malliston käy. Näemmä sen kävi ihan hyvin. Suomalainen SGN Group osti brändin konkurssipesästä ja suunnittelee nyt sen uutta tulemista syksyllä 2017. En malta odottaa!

Anno kuitenkin tuntunut ottavan tukevan jalansijan meidän suomalaisten sydämissä, joten on hienoa, että sen tarina jatkuu.
Anno Collection | Anno tulee takaisin
Kuva on lainattu täältä.

SGN Groupin tiedotteessa kerrotaan tulevasta näin:

 "Anno palaa luonnonmateriaaleihin ja tietynlaiseen intiimiyteen ja kodikkuuteen. Fokus on tuotteissa, joiden kanssa on hyvä elää. Haluamme tarjota Annon kautta jokaiselle mahdollisuuden rakentaa ympärilleen omannäköiseltä tuntuvaa kotia hiljalleen ja pala palalta. Haluamme suunnitella tuotteita, jotka kulkevat elämässä vuodesta ja kodista toiseen, kertoo Annon pääsuunnittelija Pia Lehtovuori."


Uusi mallisto julkaistaan Habitare messuilla tulevana syksynä. Täytynee hankkia liput messuille, jotta pääsen näkemään ensimmäisten joukossa uuden malliston.

Onko siellä muita, jotka jäivät kaipaamaan Annon tuotteita?

xx
Jenni S.
Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
|

Your copyright

Your own copyright