Slider

Vauvan kaupunkipäivän asu

2016-07-31

Me juhlimme eilen syntymäpäiviäni, ihan aikuisten kesken, sillä Nuppu pääsi yökyläilemään kummitätinsä luokse. Tästä syystä vietimme tänään aikaa perheen kesken, kävimme syömässä kiinalaista Helsingin keskustassa ja kävelimme sitten aikamme kuluksi ihan rauhassa, kiertoteitä yhden metroaseman välin ja eksyimme matkalla kasvitieteelliseen puutarhaan. Minä olin valinnut Nupulle mukavat, väljät vaatteet, sillä päivä oli todella lämmin. Kevään ja kesän aikana tytön lipaston laatikkoon on kertynyt ihan mukava kokoelma erillaisia väljiä tunikoita ja paituleita hellepäiviksi.


Tiedät varmaan tunteen, kun kuumalla ilmalla kaikki kireät vaatteet tuntuvat lähinnä tukalilta ja sitä kulkisi mielellään joko alasti tai sitten jossain liehuvassa säkissä. Tämä ajatus mielessäni, puen myös Nupun lämpimillä ilmoilla mieluummin vähiin ja väljiin vaatteisiin.

Panta - Lindex
Tunika - Lindex
Legginssit - Kirpputorilöytö
Tuttinauha - Ipanainen 


Olen ihan tyytyväinen, että valitsin Nupun päälle legginssit, enkä shortseja, koska Helsingin keskustta tuuli sen verran, että lyhyemmät housut olisivat voineet olla hieman turhan viileät. Meillä oli kyllä shortsit mukana hoitolaukussa varmuuden vuoksi. 





Koko kävelyretkemme ajan, minä yritin pitää silmäni auki ja nähdä mielenkiintoisia valokuvauskohteita. Kuvasin kaupunkia, arkkitehtuuria, sekä erilaisia yksityiskohtia. Kun aurinko alkoi paistamaan matalammalta, sain tallennetua myös mielenkiintoisia kontrasteja. Yllä teille muutama esimerkki saamistani kuvista.

Thomas Sabo - Charm club

2016-07-29

Diamonds are girls best friend... Eikös se laulu niin mene? Tällä kertaa en puhu kuitenkaan suoranaisesti timanteista, vaan koruista. Erityisesti yhdestä tietystä. Minä pidän korvakoruista, mitä isommat, sen paremmat, mutta käytän päivittäin myös kaulakoruja ja jonkun verran rannekoruja. Yksi rannekoru on kuitenkin ylitse muiden ja yleensä vakiovalinta tilanteessa kuin tilanteessa. Tutuistuin kyseiseen koruun, sekä sen suunnittelijaan aloittaessani blogien lukemisen. Silloin se esiintyi melko monen bloggaajan ranteessa. Unelmoin tällä hetkellä saman sarjan kaulakorusta ja toisen tyyppisestä rannekorusta vaihtoehdoksi.


Kyseessä on Thomas Sabon suunnittelema Charm koru, johon jokainen voi kerätä haluamansa charmit. Minulla on tällä hetkellä korussani heinä- ja toukokuun birthstonet, simppeli cat, sekä vanhan malliston tyylitelty cross. Baby on board-charm odottaa tällä hetkellä uutta tilaisuutta päästä uudelleen käyttöön.

Kävin tässä eräs päivä Thomas Sabon liikkeessä Itiksessä hakemassa itselleni uuden charmin. Tällä kertaa valitsin yksinkertaisen E-charmin, ilman timantteja.


Siksi tämä kyseinen kirjain, että Nupun nimi alkaa E:llä. Tämä valinta tuskin kaipaa tämän enempää perusteluja. Ajattelin myös hankkia jossain vaiheessa joulukuun birthstonen ja siirtäisin kaikki kolme kiveä charm-kaulakoruun, joka on myös toivelistalla.


Huomenna juhlimme, hieman jälkikäteen, syntymäpäiviäni, jotka olivat kuun alussa. Nuppu lähtee kummitätinsä luokse kyläilemään ja joitain ystäviämme tulee meille, mikä tarkoittaa, että pääsemme viettämään aikaa ihan aikuisten kesken. Olen illan leiponut kaksi kerroksista suklaakakkua huomista varteen ja toistaiseksi se on ainakin pysynyt kasassa. Kerron sunnuntaina, kuinka kakun kanssa kävi ja miten juhlat menivät.

Nyt, hyvää yötä!

Vauvalle eväät mukaan

2016-07-28

Kuinka monella kuulostaa tutulta tällainen tilanne; Olet lähdössä vauvan kanssa retkelle, jossa tiedät hurahtavan väkisinkin koko päivän, eli vaihtovaatteiden, vaipanvaihtovälineiden, sekä virikkeiden lisäksi mukaan pitäisi pakata ainakin kaksi, mahdollisesti useampikin ateria ruokaa. Rintamaidolla pärjäävän vauvan kanssa ei ole tätä ongelmaa, sillä äidillä on aina ravintoa tarjolla. Kiinteitä syövän lapsen kanssa juttu onkin sitten toinen. Kaupasta saa toki pilttiä ja välipalapussia, mutta entä jos haluatkin varmistaa, että lapsesi saa myös retkellä kotitekoista, lisäaineetonta ravintoa?


Tein tuossa jokin aikaa sitten löydön, josta mainitsinkin jo aiemmin ostoslistalla vauvalle-postauksessa (klik.). Nimittäin My Pouch, uudelleen täytettävät välipalapussit (klik.). Nähdessäni nämä ensimmäistä kertaa, totesin, että pakko saada. Lyhyen käytön jälkeen, olen todennut näiden olevan aivan loistavia. Minulle, kuten monelle muullekin äidille, on tärkeää, että voin tarjota vauvalleni kotitekoista ruokaa. Välipalapussit tekevät siitä entistä helpompaa.

Kun tiedän meidän lähtevän reissuun, pakkaan pusseihin jäiset sosepalat, joko edellisenä iltana tai samana aamuna ja ne ovat ruoka-aikaan sulat. Silikoonisen välipalapussin korkin kanssa (klik.) vauva saa soseen pussista helposti, sotkematta. Sekä pussit, että korkit on helppoa pestä koneessa. Korkit käyvät muutoin, myös kaupan valmiisiin pusseihin.

Plussat:
+ Tiivis sulku
+ Konepestäviä
+ Lämmönkestäviä
+ Tilavia
+ Silikoni korkin kanssa syöminen on helppoa ja siistiä

Miinukset:
- Pussi pitää huuhdella superhyvin ennen tiskikoneeseen laittoa
- Silikonikorkki voisi kuulua samaan pakettiin

Näiden kanssa ei tarvitse pelätä hoitolaukun sotkeutumista, kannen pettämistä tai lasin rikkoutumista. Ja syöminen on helppoa. Ei tarvitse metsästää syöttötuolia ja pöytää. Suosittelen lämpimästi. Muutamat vastaantulijatkin, jotka ovat nähneet minun antavan Nupulle sosetta näistä, ovat ihastelleet niiden näppäryyttä.

Kumpiakin tuotteita voi ostaa Ipanaisen verkkokaupasta tai konkreettisesti myymälästä (klik.).

Bambutikapuut eteiseen

2016-07-27

Pitkästä aikaa on vuorossa sisustusaiheinen postaus. Nautin edelleen suunnsttomasti sisustamisesta, mutta nykyisellään sitä tapahtuu harvemmin ja varsinkaan niin isoja muutoksia, että niistä voisi täällä blogissa kertoa. Nyt olen kuitenkin muuttanut hieman eteisen ilmettä, mikä alkoi puhtaasti sattumalta.

Meidän makuuhuoneessa on jo jonkin aikaa asustanut bambusta rakennetut tikapuut. Kuten ehkä arvata saattaa ne ovat pelkkä koriste, eivätkä suinkaan mikään hyötyesine. Sain ne kierrätyksenä ystävältäni, joka oli sitä mieltä, että niiden oli aika jatkaa hänen kodistaan matkaa eteenpäin.





Babutikkaat - Second hand
Pääkallo - Itse tehty
Valonauha - Indiska
Unisieppari - Tuliainen Yhdysvalloista
Valonheittimen osa - Lahja (alkuperä: Linnanmäen roskis)
Karahvi (maljakko) - Second hand

Ne ovat etsineet jo jonkin aikaa paikkaansa kodissamme, mutta eivät ole sitä löytäneet. Ennen kuin nyt. Järjestellessäni paikkoja makuuhuoneessa, päätin siirtää tikkaat eteiseen. Ne sopivat paikalleen loistavasti ja toimivat koristeena, sekä naulakkona parille laukulleni. Kaiken lisäksi meidän eteinen kaipasikin uutta, raikkaampaa ilmettä.

Laukkuhaaveena konjakin värinen, pieni olkalaukku

2016-07-26

Minä olen jo jonkin aikaa unelmoinut konjakinruskeasta laukusta. Eikä tämä ole edes mikään lyhytikäinen haave, vaan esimerkiksi jo raskausaikana haaveilin sen sävyisestä hoitolaukusta (klik.). En kuitenkaan lopulta raaskinut ostaa kyseistä laukkua ruskeana, vaan päädyin sen mustaan sisareen (klik.). Tämä sen vuoksi, että totesin hoitolaukun olevan liian kallis, jotta voisin kokeilla väriä, jota saattaisin lopulta katua. En kadu päätöstäni ostaa mustaa laukkua, koska musta nyt vain yksinkertaisesti on minulle tuttu, luonteva väri, johon päädyn yhä uudestaan ja uudestaan. Varsinkin pukeutumisessa. Konjakinruskea laukku kuitenkin kummittelee edelleen mielessäni.
Kuva on löytynyt Pinterestistä, mutta alkuperäinen on täältä (klik.).

Koska olen päässyt ylitse hoitolaukusta, olen alkanut haaveilemaan pienestä olkalaukusta. Tällä hetkellä käytössäni (sen hoitolaukun lisäksi) on musta, pieni, luotto-olkalaukkuni. Nyt sitten etsin saman tyyppistä ratkaisua, mutta eri värisenä. Noukin jälleen kerran Pinterestistä inspiraatiokuvia laukun etsintää varten.
Kuva löytynyt Pinterestistä, mutta alkuperäinen on täältä (klik.).


Kuva on löytynyt Pinterestistä, mutta alkuperäinen on täältä (klik.).

Kuva on löytynyt  Pinterestistä, mutta alkuperäinen on täältä (klik.).

Päivän asu & veljentyttö

2016-07-25

Minusta tuli viime viikolla täti. Pikkuveljistäni vanhin sai esikoisensa samaan aikaan, kun minä ja äiti olimme koulutuksessa. Viikonloppuna menimme sitten vierailemaan pienen perheen luona ja täytyy sanoa ettei minun vauvakuumeeni ottanut ainakaan helpottuakseen. Vauva oli niin pieni ja siro. Meidän Nuppukaan ei ollut niin pieni kuin tämä keijukainen. Nauratti vain, kun minä, yhden lapsen äiti, tunsin itseni tavattoman kömpelöksi, kun pitelin sylissä vastasyntynyttä. Niin se taito unohtuu.


Tuo punainen toppi on alelöytö Lindexiltä ja aivan ihana. Olen täysin rakastunut siihen. Yleensä olen huono tekemään alelöytöjä, mutta nyt tein sitten niidenkin edestä.



Pikku neiti oli kerrassaan hurmaava ja ilmeisesti pienen perheen arki oli lähtenyt rullaamaan ihan hyvin. Opeteltavaa heilläkin on vielä paljon, mutta kyllä se siitä. Mekin olemme onnistuneet minun mieheni kanssa, joten varmasti hekin tulevat onnistumaan. Nuppu ihmetteli hetken aikaa uutta tulokasta, mutta lelut olivat toistaiseksi paljon kiinnostavampia. Katsotaan sitten vuoden päästä serkkutyttöjen menoa. <3


Toppi - Lindex
Haaremihoustu - New Yorker
Kengät - Second hand


Korkeasaaressa

2016-07-24

Nupun ensimmäinen retki eläintarhaan on nyt takana päin. Alunalkaen olimme lähdössä Korkeasaareen ystäväporukalla. Minä halusin ottaa kaksi nuorempaa veljeäni mukaan, ne murkut, joista olen puhunut täällä blogissakin. Lopulta myös äitini päätti liittyä seuraamme, jonka seurauksena minä päädyin ystävieni sijaan kiertämään eläintarhaa perheeni kanssa. Se ei haitannut minua yhtään. Olen kertonut täällä blogissakin, että olen hyvin perhekeskeinen ihminen ja jos ystävilleni ei minulle rakkaiden ihmisten seura kelpaa, niin omapa on häviönsä. En kuitenkaan kanna minkäänlaista kaunaa ystävilleni, minulla oli kaikesta huolimatta aivan mahtava päivä.

Pikkuveljilläni meni alussa kaikki aika, eläimien sijaan, pokémonien metsästämiseen. Sitten puhelimista loppui virta. Tiikerit ja saukot ja kamelit eivät olleet puoleksikaan niin kiinnostavia, kuin jynksit ja ponytat ja pikachut. Toinen teiniveljistäni itseasiassa ehdotti äidillemme, että he voisivat tulla Korkeasaareen joka päivä. Nuppu taas ei välittänyt eläimistä. Hänestä ympärillä häärivät enot olivat paljon hauskempia. Veljeni nimittäin hyysäsivät Nuppua koko loppuajan ja välillä minun piti olla ihan erotuomarina, kun heillä tuli kiistaa siitä kumpi saa työntää rattaita. Ihania poikia ja todella, todella rakkaita myös.













Kissapedot (pikku apinoiden lisäksi) ovat minun suosikki eläimiäni korkasaaressa. Ikävä kyllä, kyseiset elukat nukkuvat yleensä piiloissaan, kun niitä menee katsomaan. Ehdotonta ykkössuosikkiani, lumileopardia, ei näkynyt edes vilaukselta tai hännänpäältä. Pitäisi oikeasti ostaa joku vuosi liput kissojenyöhön. En ole kertaakaan käynyt ja minulle, kissarakkaana ihmisenä, se voisi olla melkoinen kokemus.









Nuppu jaksoi erinomaisesti koko pitkän, pitkän päivän. Nälkä tuli toki välissä, mutta siitäkin selvittiin (kerron toisessa postauksessa miten) ja päikkäritkin tuntuivat maistuvan tropiikista huolimatta. Illalla, kotona, uni tuli heti silmään iltatoimien jälkeen.

















Illalla saimme vielä mahdollisuuden ihastella pesästään esiin kömpineitä tiikerin pentuja! Milloinkas te olette viimeksi käyneet korkeasaaressa? Mitkä ovat lempieläimiänne?
Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
|

Your copyright

Your own copyright